25.11.2011

Selluloosa on tulevaisuuden raaka-aine

FiDiPro-professori Thomas Heinze kehittää kemiallisia menetelmiä, joiden avulla selluloosasta voidaan siirtää yhä useampia ominaisuuksia siitä valmistettaviin tuotteisiin.

Saksalaisprofessori Thomas Heinze on vakuuttunut, että selluloosalla on tulevaisuudessa suuri merkitys teollisuudelle.

”Maaöljylle on löydettävä vaihtoehtoja. Uusiutuvista raaka-aineista selluloosa on paras. Se on syömäkelvotonta, eikä se siten aiheuta ristiriitaa kuten esimerkiksi tärkkelys, kun raaka-aineita jaetaan ravinnon ja tavaroiden tuottamiseen”, Heinze toteaa.

Jo nykyisin esimerkiksi jogurttipurkit voitaisiin valmistaa selluloosasta. Uusiutuvan raaka-aineen käyttöä vastaan puhuu Heinzen mukaan vain hinta.

Saksalaisprofessori työskentelee Turussa Åbo Akademin johtamassa tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää selluloosasta ja muista luonnon polymeereistä toiminnallisia materiaalisovelluksia.

Heinze mainitsee esimerkkinä värjäyksen. Tuotteen värit voidaan saada suoraan raaka-aineesta, kun aineen rakennetta muutetaan kemiallisesti.

”Siten tuotteen valmistukseen tarvitaan vähemmän erillisiä väriaineita, mikä on hyvin tärkeää myös ympäristönäkökulmasta”, Heinze huomauttaa.

Toinen esimerkki selluloosan mahdollisuuksista on pakkauspaperi, joka suojaa elintarvikkeita mikro-organismeilta ja siten pilaantumiselta. Myös kosmetiikkateollisuudessa voidaan hyödyntää selluloosasta valmistettavia hiukkasia. Kosteusvoiteen arvokkaat vitamiinit säilyvät pitempään, kun voiteeseen lisätään suojaavia partikkeleita.

FiDiPro mahdollistaa konkreettisen yhteistyön

Yhdysvaltalainen Cellulose and Renewable Materials Division myönsi Heinzelle vuoden 2010 Anselme Payen -palkinnon. Arvostetulla palkinnolla tuetaan selluloosan kemiallisen teknologian kehitystyötä. Heinzea suositteli palkinnon saajaksi muun muassa Åbo Akademin tutkimushankkeen vastaava professori Pedro Fardim, ja sen myöntämisen perusteena oli osittain myös FiDiPro-projektin tutkimustyö.

Tekesin rahoittama nelivuotinen Polysaccharide-Based Biomaterials -hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Heinze on Saksan Jenassa sijaitsevan Friedrich Schiller -yliopiston professori. Åbo Akademissa hän työskentelee viikon verran kuukaudessa.

Heinzen mukaan FiDiPro-tutkimusprojekti on erityisen arvokas juuri siksi, että se mahdollistaa konkreettisen yhteistyön.

”Puhelinneuvottelut, sähköpostit tai videokonferenssit eivät voi koskaan korvata henkilökohtaisia tapaamisia ja keskusteluita kasvokkain.”

Hän kiittää myös hankkeen joustavuutta. Vaikka Tekesin rahoitus on suunnattu vain Suomessa tehtävään tutkimustyöhön, Heinze on voinut liittää projektiin kotiyliopistonsa osaamista.

Tiivis yhteistyö Turun ja Jenan välillä on Heinzen mukaan rikastuttanut tutkimusta.
”Vaikka työskentelytavat ovat Suomessa ja Saksassa yleisesti ottaen samankaltaiset, metodeissa on eroa. Erilaiset mittaus- ja analyysimenetelmät täydentävät erittäin hyvin toisiaan.”

Teksti: Anna Kauppi

Tulosta