09.03.2010

Oppiminen on elinikäinen prosessi

Oppimisprosessin tutkimuksella on iso rooli nykyisen koulutus- ja työelämän ymmärtämisessä ja kehittämisessä.

Oppimisprosessin tutkimuksella on iso rooli nykyisen koulutus- ja työelämän ymmärtämisessä ja kehittämisessä. Göteborgin yliopiston kasvatustieteiden professori Roger Säljö (oik.) on toiminut Finland Distinguished Professorina (FiDiPro) vuodesta 2007 lähtien. Hän on mukana Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa oppimisympäristöjä tutkivassa ohjelmassa, jota vetää akatemiaprofessori Erno Lehtinen (vas.).

Turun yliopiston oppimistutkimuksen keskuksessa teoreettisesti haasteellinen tutkimus yhdistyy vahvasti käytännön työhön. Tätä käytännönläheisyyttä molemmat professorit painottavat ja kiittelevät myös nykyisessä tutkimuksessaan.
"Olen osallisena useammassa eri oppimisen tutkimukseen liittyvässä projektissa. Yhteisenä nimittäjänä toimii uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen oppimisen prosessissa", Säljö kertoo.
"Tutkimme miten uudet teknologiset ympäristöt vaikuttavat asiantuntijuuden sisältöön ja asiantuntijaksi oppimiseen. Selvitämme esimerkiksi, miten lääketieteellisen kuvantamisen menetelmiä hyödynnetään lääketieteellisessä koulutuksessa."

Oppiminen on sosio-kulttuurinen prosessi

Oppimisprosessin ymmärtäminen on tärkeää nyky-yhteiskunnassa, jossa oppimisen merkitys korostuu läpi ihmisen elinkaaren, ja uusien teknologioiden hyödyt täytyy myös integroida jokapäiväiseen arkeen.
"Ennen ajateltiin, että oppiminen ja opiskelu on erillinen vaihe ihmisen nuoruudessa. Nykyään oppimista tapahtuu läpi elämän, eikä se ole erillistä työstä tai muusta elämästä, vaan opimme uutta kaikilla elämän osa-alueilla", Lehtinen pohtii.
"Ennen tieto oli saatavilla vain oppikirjoissa, eikä koulutus ollut kaikkien ulottuvilla. Nykyään tietoa on kaikkialla. Uudet viestintävälineet ovat mullistaneet varsinkin nuorten elämän. Heihin kohdistuu jatkuvasti valtava informaatiopaine", Säljö miettii.

Oppimisprosessimme on monitasoinen ja myös oppimisen tutkimus on laaja-alaista ja vahvasti poikkitieteellistä. Sosiaaliset, kulttuuriset ja biologiset tekijät säätelevät oppimistapahtumaa.
"Ihmisaivot ovat samanlaiset kaikkialla, mutta kulttuuriset erot tavassa opettaa ja lapsiin kohdistuvissa odotuksissa, ovat mittavia. Eurooppalainen kouluperinne on maailmalla dominoiva, mutta esimerkiksi Afrikassa uusien teknologioiden tarjoamiin opetusmahdollisuuksiin on suhtauduttu valtavalla innolla", Säljö kertoo.

Oppimisprosessin tutkimus tuo toki muutoksia myös kansalliseen koulutuspolitiikkaamme.
"Tavoitteemme on, että tutkimuksen kautta syntyy konkreettisia ehdotuksia esimerkiksi siitä, miten opetus organisoidaan tai millaisia edellytyksiä opetuksella voidaan luoda tulevaa oppimista ja työuraa ajatellen", Lehtinen muistuttaa.

Pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä

FiDiPro-ohjelma mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden rekrytoimisen, joka mahdollistaa pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimusyhteistyön.

Se hyödyttää lisäksi myös jatko-opiskelijoita. Ulkomaisten tutkijakoulujen kanssa yhteistyössä järjestetyt tutkijakurssit vahvistavat tohtoriopintojen kansainvälisyyttä ja avaavat mahdollisuuksia entistä korkeatasoisempaan koulutukseen.

"Ohjelma on mielestäni erittäin onnistunut. Kansainväliset verkostot ovat tutkimuksessa tärkeitä ja Suomen Akatemian ja Turun yliopiston rahoittamana olemme pystyneet rakentamaan toimivan infrastruktuurin FiDi-professorin ympärille", Lehtinen kertoo.
"Rahoitus on ollut erittäin sujuvaa. Tällaisella ohjelmalla on valtavan iso vaikutus kansalliseen tutkijayhteisöön, kun kansainvälisellä yhteistyöllä pystytään tarjoamaan laajemmat resurssit ja näkökannat tutkimusongelmiin", Säljö lisää.

FiDiPro-ohjelma on tehnyt Turun yliopistosta houkuttelevan opiskelupaikan myös monille kansainvälisille jatko-opiskelijoille ja post-doc -tutkijoille. Hakijamäärien lisääntyminen on selvä merkki ohjelman onnistumisesta.
"Vaikka teknologia mahdollistaakin opiskelun yksin tietokoneen ääressä, ei oppimisprosessin sosiaalisuus katoa. Myös tutkimus on sosiaalista", Säljö muistuttaa.
"Vaikka tietoa saa nykyään joka puolelta, on koulun rooli edelleen tärkeä kasvattajana ja sosiaalisen kanssakäymisen opettajana", Lehtinen sanoo.

Teksti ja kuvat: Riikka Söderlund

Tulosta