23.03.2011

Monikulttuurisuutta avataan sosiologian ja historian avulla

Monikulttuurisuutta ja siirtolaisuutta pitkään tutkinut Peter Kivisto jatkaa parhaillaan tutkimustyötään FiDiPro-professorina Turun yliopistossa. Kansainvälisesti tunnustettu amerikkalaistutkija hahmottelee nyt teoreettista kokonaiskäsitystä monikulttuurisuudesta ja vahvistaa samalla alan opetusta Suomessa.

FiDiPro (Finland Distinguished Professor) -professori Peter Kivisto Augustana Collegesta USA:sta työskentelee Turun yliopiston historian laitoksella tutkimushankkeessa, jossa keskitytään siirtolaisuuden ja monikansallisuuden käsitteisiin.

"Tutkimushankkeessa tarjoamme poikkitieteellistä opetusta Turun yliopiston opiskelijoille ja tuotamme tutkimustuloksia tiedeyhteisön tarpeisiin", tiivistää hanketta johtava yleisen historian professori Auvo Kostiainen.

Suomen Akatemian ja Turun yliopiston yhdessä rahoittamassa tutkimushankkeessa paneudutaan monikulttuurisuutta ja siirtolaisuutta käsittelevien teorioiden ja käsitteiden selkiyttämiseen. Kivisto on tutkinut monikulttuurisuuden roolia jo vuosikymmeniä ja Augustana College Illinoissa on oiva ympäristö tutkimukselle - onhan oppilaitos ruotsalaisten siirtolaisten perustama 1860-luvulla. Kiviston  omatkin juuret ovat monikulttuuriset.

"Sukunimen ö-pisteet ovat tipahtaneet jossakin matkan varrella pois. Juureni ovat Suomessa, mutta olen itse kolmannen sukupolven amerikkalainen", Kivisto hymyilee.

Poikkitieteellisyys mahdollistaa monipuolisen tutkimuksen

Professori Kivisto on sosiologi, joka on erityisesti tutkinut monikulttuurisuutta ja kaksoiskansalaisuutta. Tutkimuksessaan hän rakentaa teoreettista kokonaiskäsitystä monikulttuurisuuden käsitteestä ja merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. FiDiPro-hankkeen suunnittelussa hän on ollut mukana alusta alkaen. Hanke alkoi vuonna 2009 ja päättyy 2012.

"Tunnen professori Kostiaisen jo vuosikymmenten ajalta ja lähdin mielelläni mukaan hänen pyynnöstään. Olin yllättynyt, että aloittaessamme vuonna 2009 tutkimushankkeemme oli FiDiPro-ohjelman ainoa yhteiskuntatieteellinen hanke. Luonnontieteillä on täällä iso rooli", Kivisto sanoo.

Monikulttuurisuuden tutkimushanke ei kuitenkaan ole puhtaasti sosiologinen vaan tutkimuksella on myös oleellinen historiallinen ulottuvuus.

"Yhteiskunnan nykytilanteen juuret ovat historiassa, joten ajankohtaisten aiheiden ja ongelmien ymmärrys on hyvä aloittaa ymmärtämällä niiden taustat", Kostiainen muistuttaa.

Luentoihin ja kansainvälisiin seminaareihin, joita tutkimushankkeen tiimoilta järjestetään, osallistuu koko yliopiston tiedekuntien kirjo.

"Tutkimushankkeen näkyvin lyhyen aikavälin hyöty tutkimuksemme edistämiselle on juuri mahdollisuus rakentaa verkostoa yli tiedekuntarajojen, myös kansainvälisesti. FiDiPro-hanke on ollut synnyttämässä monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen  tutkimusverkostoa MCnetiä", Kostiainen kertoo.

Toimintamalleja yhteiskunnan arkeen

Multiculturalism as a New Pathway to Incorporation -hanke jatkuu vuoden 2012 loppuun. Tarkoitus on järjestää syksyllä 2012 iso kansainvälinen konferenssi, joka kokoaa aiheen parhaat asiantuntijat Turkuun. Lisäksi professori Kivisto kirjoittaa tutkimushankkeen tuloksista kirjaa.

"Kansainvälisesti monikulttuurisuuden tutkimuksessa on keskitytty viime vuosina erityisesti kansalaisuuteen. Toinen tärkeä teema tällä hetkellä on siirtolaisten toinen sukupolvi, eli esimerkiksi Suomeen tulleiden pakolaisten täällä syntyneet ja kasvaneet jälkeläiset", Kostiainen tarkentaa.

Monikulttuurisuus ja kotouttaminen yhteiskuntaan on tutkimukselle kiinnostava aihe myös sen ajankohtaisuuden ja poliittisuuden vuoksi. Monet länsimaat ovat kiinnittäneet aiheeseen runsaasti huomiota viime vuosina, usein todetessaan kotouttamisen epäonnistuneen.

"Briteissä ja USA:ssa keskustelussa oman roolin on saanut myös ns. kotimainen terrorismi. Monikulttuurisuutta tutkimalla ja ymmärtämällä voisimme ratkaista monia yhteiskunnan etnisiä ristiriitoja. Avainasemassa on keskinäinen kunnioitus ja kotouttaminen yhteiskuntaan", Kivisto huomauttaa.

Kansallinen ja kansainvälinen monikulttuurisuus

Monikulttuurisuuden tutkimuksessa on paljon kansainvälisesti kattavia teorioita. Kuitenkin sekä tutkimuksessa että yhteiskunnan suhtautumisessa aiheeseen on selkeitä paikallisia eroja.

"On hyvä kysymys, onko olemassa yhtä yhteistä Pohjoismaista monikulttuurisuutta. Vaikka Pohjoismaat ovat monelta kannalta hyvin samanlaisia, suhtautuminen siirtolaisiin eroaa suurestikin. Ruotsi on sitoutunut monikulttuurisuuteen, Tanska puolestaan suhtautuu aiheeseen lähes vihamielisesti. Suomi ja Norja ovat jossakin välimaastossa", Kivisto pohtii.

Euroopan unionilla on merkittävä rooli yhtenäisen siirtolaisuuspolitiikan luomisessa. Tulevaisuudessa siirtolaisuuden yhteiskunnallisia ja tutkimuksellisia kysymyksiä tulevatkin olemaan siirtolaisten parempi kotouttaminen ja siirtolaisuuden vaikutukset yhteiskuntaan niin lähtö- kuin vastaanottajamaissa.

"Siirtolaisuus ei katoa mihinkään. Siitä kaikki ovat yhtä mieltä. Seuraava siirtolaisuuden aalto voi hyvinkin olla ilmastopakolaisuus, joka on myös tutkijayhteisön kasvava kiinnostuksen kohde", Kivisto arvioi.

Teksti ja kuvat: Riikka Söderlund

www.fidipro.fi

Tulosta