22.05.2013

Lähi-idän ja lännen vastakkainasetteluun lisävaloa historiasta

Lähi-idän ja lännen suhteiden kehitykseen ja vastakkainasettelun historiallisiin juuriin etsitään uusia näkökulmia monialaisen humanistisen tutkimuksen avulla. Tutkijoiden mukaan käsityksemme Lähi-idästä pohjautuu edelleen paljolti klassiseen kreikkalaiseen historiankirjoitukseen, joka ei kuitenkaan tarjoa kokonaiskuvaa historian tapahtumista ja suhteiden kehityksestä.

Professori Jaakko Hämeen-Anttila ja FiDiPro-professori Robert Rollinger tutkivat nyt uudelta pohjalta Lähi-idän ja lännen, erityisesti antiikin Kreikan, välisiä suhteita. Tavoitteena on paneutua kulttuurisiin, kielellisiin ja kirjallisiin suhteisiin erityisesti akkadin-, kreikan- ja arabiankielisen lähdeaineiston pohjalta. Hanke on Suomen Akatemian rahoittama. 

"Analysoimme kulttuurisen identiteetin muodostumista monikulttuurisessa ympäristössä samalla kun etsimme syitä ja historiallisia selityksiä sille, miten erilaiset vastakkainasettelut ja ristiriidat kulttuurien välillä ovat muodostuneet", professori Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin yliopistosta sanoo. Tutkimuksen kohteena ovat Mesopotamian, antiikin Kreikan ja islamilaisen kulttuurin vuorovaikutus ja keskinäiset suhteet tuhatvuotisen historian aikaperspektiivillä. "Tarkastelemme kulttuureja uskonnon, vallankäytön, kirjallisuuden, filosofian ja historiankirjoituksen kautta ja luomme mallin, joka kuvaa kulttuurista vaihtoa ja kulttuurisen identiteetin rakentumista."

Hankkeessa on tutkittu kreikkalaista historiankirjoitusta ja kansatiedettä idän ja lännen välisen yhteyden välittäjänä. Kreikkalainen historiankirjoitus, erityisesti Homeroksen kertomukset ja Aleksanteri Suurta kuvaavat tarinat vaikuttavat edelleen voimakkaasti lännen käsitykseen Lähi-idästä. "Tutkimuksemme mukaan nämä lähteet ovat lähinnä välittäneet historiallisia käsityksiä ja olettamuksia sen sijaan, että ne esittelisivät historiallisia tosiasioita. Siksi näitä tekstejä on tutkittava laajemmasta viitekehyksestä ja yksityiskohtaisesti analysoiden. Meitä kiinnostaa ennen kaikkea se, miksi ja miten käsityksiä ja näkökulmia on kulttuurien välillä välitetty", FiDiPro-professori Robert Rollinger kertoo.

Tutkijat ovat muun muassa havainneet, että imperiumi, maailmanvalta, on määritelty varhaisen Mesopotamian ajoista aina Brittiläiseen imperiumiin asti pitkälti samojen ominaisuuksien, vallankäytön agendan ja toimintojen kautta. Myös teknologiset keksinnöt ovat eläneet vuosisatoja: antiikin ajan Lähi-idässä kehitetyt rakennustekniset ratkaisut esimerkiksi siltojen rakentamisessa ovat olleet lännessä käytössä aina 1900-luvulle asti.

FiDiPro-hankkeessa tutkitaan myös antiikin, Persian ja islamilaisen keskiajan välistä kulttuurista vuorovaikutusta. Tässä tutkimuksen osassa pääkohteina ovat kaunokirjallisuus sekä historialliset ja filosofiset tekstit. Tutkimus osoittaa, että tekstit ja ideat välittyivät antiikin aikana laajasti kulttuurista toiseen.

Lisätietoja:

Professori Jaakko Hämeen-Anttila, Helsingin yliopisto, p. 09 191 22 092, jaakko.hameen-anttila(at)helsinki.fi

Professori Robert Rollinger, Helsingin yliopisto ja Innsbruckin yliopisto (Itävalta), robert.rollinger(at)helsinki.fi tai robert.rollinger(at)uibk.ac.at

 
Tietoa Finland Distinguished Professor -ohjelmasta osoitteessa www.fidipro.fi

 
Suomen Akatemia
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi 

Tulosta uutinen