28.06.2009

Euroopan historia kulkua kriisistä toiseen

"Aikamme tarvitsee itsevarmoja historioitsijoita", sanoo Euroopan historiaan perehtynyt FiDiPro-professori Bo Stråth.

” Sosiaalisia rakenteita ja taloudellista kehitystä pidetään usein luonnonvoimien tapaan toimivina ilmiöinä eikä ihmisten luomina, haavoittuvina rakennelmina. Vallitsevia teorioita ja rakenteita arvioimaan tarvitaan historian tutkijoita”, FiDiPro-professori Bo Stråth korostaa.

Stråth on vakuuttunut siitä, että historian tutkimuksen kautta avautuu myös ymmärrys nykypäivään.

"Historian tutkimus on pitkään ollut aliarvostettua. Juuri historiaa kuitenkin tarvitsemme ymmärtääksemme monimutkaisia taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia kehityskulkuja. Sosiaalisia rakenteita ja taloudellista kehitystä pidetään usein luonnonvoimien tapaan toimivina ilmiöinä eikä ihmisten luomina, haavoittuvina rakennelmina. Vallitsevia teorioita ja rakenteita arvioimaan tarvitaan historian tutkijoita."

Finland Distinguished Professor -virassa Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa toimiva Stråth on yksi tunnetuimpia eurooppalaisen historian tutkijoita.  Ruotsalaisprofessori on ansioitunut erityisesti Euroopan nykyhistorian teorian kehittäjänä, joka on luonut uusia lähestymistapoja tämän päivän sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen kehityksen tutkimukseen.

Hänen työlleen on tyypillistä tieteidenvälinen ja monitieteinen tutkimusote. Stråth yhdistää historian tutkimukseen kansainvälistä oikeutta ja politiikan tutkimusta, talousteorioita ja sosiaalitieteitä.

"Monimutkaisten historiallisten kehityskulkujen ja ilmiöiden ymmärtäminen vaatii tieteidenvälistä tutkimusotetta", hän sanoo.

Suomeen Bo Stråth siirtyi Euroopan yliopistoinstituutista Firenzestä. Nykyisessä työhuoneessaan Senaatintorin tuntumassa, yhdessä Helsingin vanhimmista kortteleista hän johtaa kahta laajaa tutkimushanketta.

Toisessa pyritään käsitteellistämään uudella tavalla maailmanhistoriaa ja toisessa tutkitaan Eurooppaa vuosina 1815-1914 eli Wienin kongressista ensimmäisen maailmansodan alkuun. Jälkimmäiseen tutkimushankkeeseen Stråth ja hankkeen toinen vetäjä akatemiaprofessori Martti Koskenniemi saivat tänä syksynä Euroopan tutkimusneuvoston varttuneen tutkijan merkittävän tutkimusrahoituksen.

Stråthin mukaan tämän päivän Eurooppaa on vaikea ymmärtää ilman, että palataan takaisin Wienin kongressin aikaan ja sen jälkeisten vuosien tapahtumiin.

"Euroopan yhdentymisen kehitystä ja eurooppalaista nykyhistoriaa hahmottaakseen on katsottava aikaan ennen vuotta 1945."

Wienin kongressista ensimmäisen maailmansodan alkuun kestänyttä ajanjaksoa leimaavat yhteiskunnalliset jännitteet, jotka ovat tuttuja myös tämän päivän eurooppalaisille. Tällaisia jännitteitä ovat geopoliittisien intressien ja niitä säätelevän kansainvälisen oikeuden välinen jännite, monarkian vallankäytön ja parlamentarismin välinen jännite sekä sosiaalisten ja taloudellisten intressien välinen jännite.

"Jännite eurooppalaisen globaalin vallankäytön ja sitä säätelevän kansainvälisen oikeuden välillä on selvästi havaittavissa myös nykypäivänä. Samoin jännite sosiaalisten ulottuvuuksien sekä talouskasvun ja markkinoiden tarpeiden välillä on silmin nähtävä. Tämä jännite näkyy esimerkiksi ihmisten eriarvoisuutena työmarkkinoilla ja toisaalta protektionismin nousuna."

Eurooppa haavoittuvassa tilassa

Professori Bo Stråthin mielestä tämän syksyn finanssikriisi ja sen vaikutukset Eurooppaan on osoitus siitä, kuinka haavoittuva maanosamme on.

"Euroopan yhdentymistä, suurta eurooppalaista hanketta, on markkinoitu tukevasti ennalta määrättyä latuaan etenevänä prosessina, kun tosi asiassa eurooppalainen historia on aina ollut kulkua kriisistä toiseen. "

"Eurooppa on juuri nyt hyvin epävakaassa ja haavoittuvassa tilassa. Eurooppa on eksyksissä, se on ikään kuin menettänyt suuntavaistonsa. Emme tiedä mihin päin olemme menossa ja yritämme tehdä päätöksiä 27 eri äänen voimin", hän kuvailee.

Stråthin mukaan EU:n rakentamisessa on lähdetty siitä, että yhdentyminen ja markkinoiden avaaminen parantavat eurooppalaista kilpailukykyä. Kansallisvaltioille on puolestaan jätetty vastuu sosiaalisen ulottuvuuden hoitamisesta.  EU:n laajennettua sosiaaliset erot siihen kuuluvien maiden välillä ovat kuitenkin kasvaneet. Tämä lisää jännitettä EU:n sisällä.

"Euroopan päättämättömyys ja hajanaisuus tekee siitä haavoittuvan, mikä altistaa sen nationalismin, protektionismin ja populismin kaltaisille liikkeille. On ollut naivia ajatella, että yhdentymistä voisi toteuttaa yhtä aikaa sitä laajentamalla ja syventämällä."

Teksti: Riitta Tirronen
Kuvat: Olli Häkämies

Tulosta