Tutkimushanke: Tilastollisen fysiikan piirissä kehitetyt edistyneet käsitteet ja tekniikat ovat viime vuosina osoittautuneet vahvoiksi työkaluiksi suurten, hajautettujen järjestelmien mallintamiseen ja analysointiin myös perinteisen fysiikan ulkopuolella. Tällaisia uusia sovellusalueita ovat esim. informaatio- ja kommunikaatioverkostojen sekä systeemibiologian mallien tarkastelu. Tutkimushanke yhdistää tilastollisen fysiikan, tietotekniikan ja bioinformatiikan alojen huippuosaajia ja -yksiköitä edistämään monitieteisen alueen tutkimusta. 

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Pekka Orponen, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, p. (09) 451 5246, pekka.orponen (at) tkk.fi

Rahoituskausi: 2008-2013

Tutkimushanke: Hankkeessa tarkastellaan kielellistä monimuotoisuutta ja monikielisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa, sosiaalisissa käytänteissä ja prosesseissa mikro- ja makronäkökulmasta. Mikrotasolla tutkitaan esimerkiksi tapoja, joilla ihmiset käyttävät monikielisyyttä arjessa, työssä ja erilaisissa uuden teknologian ympäristöissä. Makrotasolla tutkimus kohdentuu monikielisyyden tehtäviin ja merkityksiin yhteiskunnan ja ideologian tasolla mm. kieli-, koulutus- ja maahanmuuttopolitiikassa.

Suomalainen vastuutaho: Professori Sirpa Leppänen, Jyväskylän yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2010

Tutkimushanke: Tutkimuksessa kehitetään syöpäseulontojen arviointia. Tavoitteena on yhdistää maailmanlaajuisesti johtavat seulonta-aineistot ja menetelmällinen osaaminen ja luoda edellytykset alan huippututkimukselle. Suomi on syöpäseulonnan alalla johtavia maita maailmassa. Koko maan kattavat rinta- ja kohdunkaulasyövän seulontaohjelmat ovat jatkuneet jo vuosikymmeniä ja niiden tuottama aineisto on ainutlaatuinen.

Suomalainen vastuutaho: Professori Anssi Auvinen, Tampereen yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2009

Tutkimushanke: FiDiPro-tutkimushankkeessa kytketään yhteen vuorovaikutuslingvistiikan, funktionaalisen lingvistiikan ja kognitiivisen kielentutkimuksen tutkimusperinteet. Tavoitteena on selvittää puhutun ja kirjoitetun kielen lauseiden ja lauseyhdistelmien syntaktista ja pragmaattista luonnetta. Hankkeessa tutkitaan myös lauseiden ja niiden ilmaisemien toimintojen kytkemistä kielenkäyttötilanteessa: keskustelupuheessa ja tekstissä.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Ritva Laury, Helsingin yliopisto

Rahoituskausi: 2009-2013

Tutkimushanke: Globalisaation ja kilpailun aikakaudella niin liike-elämän kuin insinööritieteidenkin ongelmia ratkaistaessa on tarvetta huomioida useita ristiriitaisia tavoitteita. Usein tällaiset ongelmat voidaan muotoilla monitavoiteoptimoinnin ja päätöksenteon ongelmiksi.
Tutkimushankkeessa kehitetään järjestelmällisesti evoluutiopohjaisten ja klassisten optimointimenetelmien hybridejä päätöksenteon työkaluiksi tavoitteena ratkaista tehtäviä luotettavasti ja mahdollisimman tyydyttävästi.

Suomalainen vastuutaho: Professori Jyrki Wallenius, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Rahoituskausi: 2006-2010

Tutkimushanke: Hankkeessa tutkitaan digitaalisen median ydinalueista ääni-, kuva- ja videotietokantojen indeksointia ja hakumenetelmiä, skaalautuvaa kuva- ja videokompressointia sekä multimedian tietoturvaa. Tutkimuksen erityisalueena on lisäksi seuraavan sukupolven liikkuvan tietoliikenteen sovellukset.

Suomalainen vastuutaho: Professori Jaakko Astola, Tampereen teknillinen yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2010

Tutkimushanke: Hankkeen keskeisin tavoite on löytää universaali määritelmä ytimien ominaisuuksille epävakaissa ytimissä. Hanke keskittyy matala-, perus- ja viritystilojen järjestelmällisiin ominaisuuksiin, jotka eroavat löyhästi tai hyvin sidottujen ydinmallien välillä.

Suomalainen vastuutaho: Professori Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto, p. (014) 2602 424, juha.aysto(at)phys.jyu.fi

Rahoituskausi: 2007-2011

Tutkimushanke: Hankkeen pääasiallinen tutkimusala on optinen fysiikka. Optiikan ja fotoniikan kehityksellä on merkittävä vaikutus teknologisten innovaatioiden syntyyn 2000-luvulla. Optisilla ilmiöillä, osatekijöillä ja mikro- ja nanoskaalan laitteilla tulee olemaan erityisen tärkeä rooli tässä kehityksessä. Yhtenä tavoitteena on nostaa Suomi yhdeksi Pohjois-Euroopan johtavista mikro- ja nano-optiikan keskuksista. Hanke on Joensuun yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen.

Suomalainen vastuutaho: Akatemiaprofessori Jari Turunen, Itä-Suomen yliopisto, jari.turunen(at)uef.fi, Professori Matti Kaivola, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, matti.kaivola(at)tkk.fi

Rahoituskausi: 2007-2012

Tutkimushanke: FiDiPro-hanke kuuluu kansainvälisesti nopeasti kehittyvään synkrotronisäteily- ja vapaaelektronilaserherätteisen atomi-, molekyyli- ja klusterifysiikan alaan. Tutkimuksessa kehitetään mm. uusia teoreettisia työkaluja korkearesoluutioisen spektrin kuvailuun ja analysointiin. Tutkimus liittyy kiinteästi uusien spektroskopiainstrumenttien ja -tekniikoiden kehittämiseen.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Helena Aksela, Oulun yliopisto

Rahoituskausi: 2008-2013

Tutkimushanke:  Yksilöidyn syöpähoidon kehityksen esteenä on ollut, että nykyiset tutkimukset eivät ole pystyneet erottelemaan tärkeitä havaintoja merkityksettömistä. Jotta tämä olisi mahdollista, pitäisi ottaa huomioon potilas, syöpäkudos, perinnölliset tekijät, ympäristö ja muut sairaudet. Tutkimushankkeessa kehitetään molekulaarista syöpätutkimusta, joka hyödyntää nopeasti tehtyjä ruumiinavauksia Tampereen yliopiston Biolääketieteellisen teknologian yksikössä. Prof. Bova jatkaa hankkeessa keskeisten eturauhassyövän mekanismien selvittämistä ja kehittää samantyyppisiä ohjelmia muiden yleisten ja harvinaisten syöpien tutkimiseksi Suomessa.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Tapio Visakorpi, Tampereen yliopisto, p. 040 717 4402, tapio.visakorpi(at)uta.fi

Tutkimushanke: Tutkimuskohteina ovat veden kompleksit ilmakehässä, uudet jalokaasumolekyylit, jää ja kemialliset reaktiot jään pinnalla ja sisällä sekä biologisten molekyylien rakenteellinen dynamiikka. Veden kompleksit ovat tärkeitä ilmakemiassa. Yhdistämällä laskennallista kemiaa kokeelliseen spektroskopiaan saadaan tarkkaa tietoa kompleksien pysyvyydestä ja energetiikasta. Hankkeessa tutkitaan uusien jalokaasumolekyylien pysyvyyttä kokeellisesti ja laskennallisesti.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Lauri Halonen, Laskennallisen molekyylitutkimuksen huippuyksikkö, Helsingin yliopisto, p. (09) 1915 0280, lauri.halonen(at)helsinki.fi

Rahoituskausi: 2010-2015

Tutkimushanke: Prof. Gilbertin oma tutkimus kohdistuu kilpikonnien kehitykseen ja evoluutioon, ja hänen tutkimuksensa ansiosta kilpikonna on nyt yksi evolutiivisen kehitysbiologian keskeisistä mallieläimistä. FiDiPro-tutkimushankkeessa selvitetään, missä määrin kilpikonnan kilven kehitystä säätelevät mekanismit muistuttavat muiden selkärankaisten elinten kehitystä sekä sitä, löytyykö kilpikonnan kilpien diversiteetin taustalta samanlaisia kehitysgeneettisiä mekanismeja kuin karvojen, suomujen ja hampaiden kohdalla. Tutkimustulosten odotetaan myös valottavan luiden ja epiteliaalisten elinten sairauksien ja uusiutumisen mekanismeja. 

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Irma Thesleff, Biotekniikan instituutti/Biomedicum Helsinki, Helsingin yliopisto

Rahoituskausi: 2008-2011

Tutkimushanke: Tutkimusprojekti keskittyy geometrisiin inversio-ongelmiin, osittaisen datan inversio-ongelmiin ja näkymättömyysverhoilutekniikoiden soveltamiseen transformaatio-optiikkaan. Tutkimushanke sisältää myös hybridikuvantamistekniikoiden tutkimusta.  Inversio-ongelmien eli käänteisten ongelmien tutkimus on yksi ajankohtaisimmista sovelletun matematiikan tutkimusaloista. Matemaattisten inversio-ongelmien ratkaisut hyödynnetään monella alalla, muun muassa lääketieteellisen kuvantamisen kehittämisessä, tähtitieteen tutkimuksessa ja teollisuuden materiaalien testauksessa. 

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Lassi Päivärinta, Inversio-ongelmien huippuyksikkö, Helsingin yliopisto, p. 040 833 8532. lassi.paivarinta(at)helsinki.fi

Tutkimushanke: Hankkeessa tutkitaan Pohjois-Amerikan ja Euroopan välisiä suhteita viime vuosikymmeninä ennen New Yorkin terrori-iskuja. Näkökulmana on maanosien suhteissa näkynyt heilahtelu yhteistyön ja konfliktien välillä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä Pohjois-Amerikan ja Euroopan välisten suhteiden menneisyydestä, nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Suomalainen vastuutaho:  Akatemiaprofessori Marjatta Hietala, Tampereen yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2011

Tutkimushanke: Hankkeessa mallinnetaan laskennallisesti nanopartikkelien käyttöön pohjautuvaa katalyysia aurinkokennorakenteissa. Tavoitteena on luoda kaikki osavaiheet kattava teoreettinen ja laskennallinen metodiikka sille, miten metalliseoksista koostuvia nanoklustereita hyödynnetään katalyysissä. Tutkimuskohteena on erityisesti auringon säteilyllä toimivat katalysaattorit, joissa voidaan tuottaa polttoaineita tai lannoitteita normaaleissa prosesseissa.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Tapio Ala-Nissilä, Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö, Aalto-yliopisto, p. 09  470 25805, tapio.ala.nissila(at)aalto.fi

Tutkimushanke: Krooniset tulehdukset ja autoimmuunitaudit kuten reuma, multippeliskleroosi ja lupus ovat tauteja, joiden perimmäistä syytä ei tunneta. Tauteihin ei myöskään ole parantavaa lääkitystä. Mekanismit, jotka johtavat kudostuhoon ovat autoimmuunitaudeille pitkälti yhteisiä. Tutkimushankkeessa käytetään hyvin karakterisoituja tulehdustautimalleja ja tehokkaita genetiikan menetelmiä sairausgeenien löytämiseen. Samalla tutkitaan haitallisissa tulehduksissa häiriintyneiden puolustusmekanismien toimintaa.

Suomalainen vastuutaho: Professori Sirpa Jalkanen, Turun yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2011

Tutkimushanke: Infektiot ovat edelleen suurin nuorten lasten kuolinsyy ja virheellisesti toimiva immuunijärjestelmä aiheuttaa vakavaa kudostuhoa. Siksi on välttämätöntä kehittää uusia, innovatiivisia malleja immuunijärjestelmän tutkimiseen. FiDiPro-tutkimushankkeessa on tavoitteena löytää uusia geenejä, jotka osallistuvat synnynnäisen immuniteetin signaalinvälitysketjujen toimintaan. Immuunivasteeseen osallistuvien geenituotteiden etsimiseen käytetään mallieläimenä banaanikärpästä.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Olli Silvennoinen, Lääketieteellisen teknologian instituutti, Tampereen yliopisto, p. (03) 215 7845, olli.silvennoinen (at) uta.fi

Rahoituskausi: 2008-2013

Tutkimushanke: Nanoverkot eli nanolaitteista muodostuvat verkot voidaan nähdä osana kaikkialle ulottuvaa Internetiä (Internet of Things, IoT). Nanoverkkojen avulla nanoteknologian sovelluksia voidaan ulottaa eri toimialoille kuten biolääketieteeseen, ympäristö- ja energiatekniikkaan ja sotilaallisiin sovelluksiin. Tutkimuksessa keskitytään nanoluokkaan kuuluvien laitteiden keskinäiseen kommunikointiin, joka on vielä varsin vähän tutkittu alue. Haasteet perinteiseen tietoliikenteeseen verrattuna ovat hyvin erilaiset käsittäen erilaiset toiminnalliset ominaisuudet, verkkoarkkitehtuurit ja -topologiat, algoritmit ja virhekontrollin.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Evgeni Kucheryavy, Tampereen teknillinen yliopisto, p. 040 7710 619, evgeni.kucheryavy(at)tut.fi

Tutkimushanke: Tutkimushanke painottuu matemaattiseen analyysiin ja sen sovelluksiin matemaattisessa fysiikassa ja biologiassa. Prof. Iwaniecin tutkimustyötä voidaan soveltaa mm. matemaattisessa materiaalitieteessä, lääketieteellisessä tomografiassa ja tilastollisessa fysiikassa. Nämä aihepiirit ovat keskiössä myös FiDiPro-tutkimushankkeessa.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Akatemiaprofessori Kari Astala, Analyysin ja dynamiikan huippuyksikkö, Helsingin yliopisto

Rahoituskausi: 2008-2013

Tutkimushanke: Tutkimushankkeessa kehitetään useille sovellusalueille edullisia orgaanisia - ja hybridikomponentteja. Komponentit mahdollistavat joustavien elektroniikan ja optoelektroniikan komponenttien ja anturien valmistuksen.

Suomalainen vastuutaho: professori Risto Myllylä, Oulun yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2011

Tutkimushanke: Todennäköinen syy ydinteorian antamien tulosten epätarkkuuteen on teorian huono kyky kuvata matalan energian korrelaatioita. Yksi tapa edetä on lisätä matalan energian korrelaatiot käytettyihin malleihin eksplisiittisesti mutta kuitenkin mallien keskeiskenttäkuva säilyttäen. Tutkimushankkeen tavoitteena on määrittää yksityiskohtaisia menetelmiä, jotka mahdollistavat matalan energian korrelaatioiden lisäämisen ristiriidattomalla tavalla. Tavoite voidaan saavuttaa määrittelemällä joukko osatehtäviä. Ne jakautuvat välittömästi ratkaistaviin tehtäviin, joissa tutkimussuunta on hyvin tunnettu, sekä kunnianhimoisempiin osatehtäviin jotka voidaan alkuvaiheessa määritellä vain vähemmän yksityiskohtaisella tasolla. Osatehtäviä ovat keskeiskenttämallien ja matalan energian korrelaatioiden yhteyksien tutkiminen käyttäen symmetriarikkoja ja symmetriarikkojen korjausmenetelmiä, monireferenssi-DFT ja symmetriat säilyttävä DFT, perustilakorrelaatiot, kytkentä kontinuumiin ja avoimet systeemit.

Suomalainen vastuuhenkilö ja  -taho: Professori Rauno Julin, Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto, p. 050 591 9526, rauno.julin(at)jyu.fi

Tutkimushanke: Laskennallisen nanoteknologian alaan kuuluva tutkimushanke keskittyy nanometrimittakaavan prosessointiin ja synteesiin, jotka avaavat uusi mahdollisuuksia elektroniikan komponenttien ja laitteiden kehittämiseen. Uusia, funktionaalisia materiaaleja voidaan soveltaa paitsi entistä tehokkaampina ja monipuolisimpina prosessori- ja muistipiireinä myös erilaisina antureina ja sensoreina.

Suomalainen vastuutaho: Akatemiaprofessori Risto Nieminen, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Rahoituskausi: 2007-2010

Tutkimushanke: Tutkimuksessa analysoidaan miten mitokondrion DNAn geenit vaikuttavat sairauden kaltaisiin piirteisiin mutanteissa hedelmäkärpäsissä. Hedelmäkärpäsiä käytetään mallina ihmisten mitokondriotautien tutkimuksessa. Näihin tauteihin kuuluu erilaisia, varsin harvinaisia neurologisia oireyhtymiä, mutta myös monia yleisempiä sairauksia, kuten diabetes, Parkinsonin tauti, kuurous ja epilepsia. Hankkeessa pyritään tunnistamaan uusia geneettisiä tekijöitä ihmisten mitokondriotautien ymmärtämiseksi ja hoitamiseksi.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Akatemiaprofessori Howard Jacobs, Suomalainen mitokondriotautien ja ikääntymisen huippuyksikkö, Tampereen yliopisto, p. (03) 3551 7731, howard.t.jacobs(at)uta.fi

Rahoituskausi: 2010-2015

Tutkimushanke: Tutkimushankkeessa paneudutaan käsitteiden ja teorioiden selkiyttämiseen niin, että monikulttuurisuus yhdistetään ylikansallisuuden ja kansalaisuuden käsitteisiin. Tutkimus on lähtökohdiltaan sosiologinen ja se keskittyy erityisesti teollistuneisiin maihin 25 viime vuoden ajalta. Historiallisessa tarkkailussa vertaillaan oman aikamme siirtolaisuusaaltoja 1800-1900-lukujen taitteen siirtolaisuuteen.

Suomalainen vastuutaho: Professori Auvo Kostiainen, Turun yliopisto

Rahoituskausi: 2008-2012

Tutkimushanke: Sienet vaikuttavat viljelykasvien kasvuun ja terveyteen monin tavoin. Osa sienistä aiheuttaa kasvitauteja, tuottaa ihmisille ja eläimille myrkyllisiä yhdisteitä tai lahottaa puutavaraa ja rakennuksia. Toiset sienet taas estävät taudinaiheuttajien tartunnan virittämällä kasvin puolustusta. Sienten genomien vertaileva tutkimus tuottaa tietoa erilaisissa elinkierroissa ja isäntä-sieni-suhteissa tarvittavista geeneistä, niiden toiminnasta ja säätelystä sekä evoluutiosta. Hankkeen tavoitteena on luoda sienten ja niiden taudinaiheuttamismekanismien vertailevaan genomitutkimukseen kohdistuva osaamiskeskittymä. Se yhdistää kaksi tutkimusaluetta: sienten vertailevan genomitutkimuksen ja patogeenisuutta säätelevien geneettisten tekijöiden vertailun.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Fred Asiegbu, Metsäekologian laitos, Helsingin yliopisto, p. (09) 1915 8109, fred.asiegbu(at)helsinki.fi  ja akatemiaprofessori Jari Valkonen, Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto, p. (09) 1915 8387, jari.valkonen(at)helsinki.fi

Rahoituskausi: 2010-2015

Tutkimushanke: Tutkimushankkeen tavoitteena on käyttää uusimpia genetiikan välineitä ja suomalaisen väestön erityispiirteitä diabeteksen mekanismien selvittämiseksi. Työ tähtää osaltaan suomalaisen täsmägenomikartan rakentamiseen ns. SISU-projektin avulla (Sequencing Initiative Suomi). Projektin tavoitteena on sekvensoida koko perimä tuhansilta suomalaisilta ja luetteloida suomalaisessa väestössä ilmenevät geenivariantit. Tämän tiedon avulla voimme halpoja genomityypitysmenetelmiä ja laskennallista ennustustusta hyväksikäyttäen kartoittaa lähes kaikki väestössä esiintyvä perimävariaatio biopankkinäytteistämme. Tavoitteena on lisätä ymmärtämystämme sairauksien perusmenkanismeista ja tarjota genomitietoa terveyden monitoroinnin työkaluksi aivan uudella tasolla. Tutkimushanke on kansallisesti tärkeä, sillä siinä selvitetään merkittävänkansansairautemme diabeteksen erityispiirteitä suomalaisessa väestössä.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Aarno Palotie, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Helsingin yliopisto, p. 041 501 5915, aarno.palotie(at)helsinki.fi

Tutkimushanke: Tutkimusprojektissa selvitetään valko- ja syöpäsolujen liikkeitä ja niitä sääteleviä mekanismeja imusuonistossa. Tutkimustulosten odotetaan auttavan uusien lääkekehityskohteiden löytämisessä.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Sirpa Jalkanen, Ihmisen puolustusmekanismit -huippuyksikkö, Turun yliopisto, p.040 566 9611, sirjal(at)utu.fi

Tutkimushanke: Tutkimuksessa selvitetään syvällisesti täyteen pakattujen solujen dynamiikkaan ja funktioihin liittyviä kysymyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään geenisäätelyyn, solukalvojen yli tapahtuviin siirtoilmiöihin ja biomolekulaaristen kompleksien diffuusioon. Nämä tutkimusongelmat ovat keskeisessä roolissa solujen toiminnassa. Tutkimus mahdollistaa paremman ymmärryksen solujen piilevistä fysikaalisista periaatteista, joiden kautta solujen dynamiikka toteutuu pakatuissa olosuhteissa. Uusi tutkimustieto mahdollistaa bioteknologiset innovaatiot mm. lääkeaineiden ja geeniperimän siirrossa, uusien lääkkeiden ja vasta-aineiden kehittämisessä sekä perimän häiriöihin liittyvien sairauksien hoidossa.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Ilpo Vattulainen, Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, p. 0400 510 592, ilpo.vattulainen(at)tut.fi

Rahoituskausi: 2010-2015

Tutkimushanke: Hanke on matematiikan ja matemaattisen analyysin alalta ja aiheina ovat kvantitatiiviset epäyhtälöt, isoperimetriset epäyhtälöt, Sobolevin epäyhtälöt, osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja Sobolev-kuvaukset.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Akatemiaprofessori Pekka Koskela, Jyväskylän yliopisto, p. 014 2602 706, pekka.j.koskela(at)jyu.fi

Tutkimushanke: Hanke keskittyy pohjoisen ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteiden tutkimukseen erityisesti luonnonvarojen käytön ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten pohjoiset yhteiskunnat selviytyvät ympäristön muutosten paineessa. Tutkimus pyrkii kehittämään innovatiivisen näkökulman ihmisen ja ympäristön suhteiden arviointiin pohjoisessa.

Suomalainen vastuutaho: Johtaja, dosentti Kari Laine, Thule-instituutti, Oulun yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2011

Tutkimushanke: Lääketieteessä on ensimmäistä kertaa mahdollista tutkia monimutkaisia sairauksia yhdistämällä tarkkaa molekyylitason perimänlaajuista ja toiminnallista informaatiota kliiniseen ja epidemiologiseen informaatioon elintavoista, taudeista ja terveydestä. Lähivuosina kansantaudeista saadaan tämän ansiosta runsaasti uutta tietoa, joka auttaa tautien ennaltaehkäisyssä ja aikaisessa havaitsemisessa sekä hoidossa. Professuuri tuo Molekyylitieteen instituuttiin epidemiologista ja biostatistista asiantuntijuutta nykyisten vahvuuksien (ihmisgenomiikka, systeemibiologia ja translatiivinen tutkimus) rinnalle.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Jaakko Kaprio, Molekyylitieteen instituutti, Helsingin yliopisto, p. (09) 191 27595, jaakko.kaprio(at)helsinki.fi

Rahoituskausi: 2010-2015

Tutkimushanke:  Tutkimushankkeessa selvitetään solukalvojen yli tapahtuvia molekyylien kuljetusilmiöitä. Erityisesti tarkastellaan hapettumisen, ionien ja useisiin sairauksiin liittyvien solukalvopeptidien ja -proteiinien aikaansaamia muutoksia molekyylien kuljetuksessa. Tutkimus edistää terveyttä parantamalla ymmärrystä niistä periaatteista, joiden nojalla nanoskaalan molekyylimoottorit (proteiinit) toimivat fysiologisissa olosuhteissa. Uusi tutkimustieto luo keinoja ohjata proteiinien toimintaa yhteistyössä lipidien kanssa, kehittää uusia lääkkeitä ja ehkäistä hapettumisen aiheuttamia ongelmia. Tieteelliset läpimurrot johtavat edelleen bioteknologisiin innovaatioihin etenkin lääkeaineiden ja geeniperimän toimitusmenetelmien kehittämisessä uusien käsitteiden pohjalta.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Ilpo Vattulainen, Tampereen teknillinen yliopisto, p. 0400 510 592, ilpo.vattulainen(at)tut.fi

Tutkimushanke: FiDiPro-hankkeessa tutkitaan ns. AIRE-geenituotteen toimintaa. AIREn (autoimmune regulator) säätelemät kohdegeenit ohjaavat kehittyviä puolustussoluja, T-soluja, erottamaan kehon omat solut vieraista. AIREn toimintaa tunnetaan toistaiseksi vasta vähän. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hankkeessa on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva APECED- sairaus, joka aiheutuu AIRE-geenin mutaatiosta.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Kalle Saksela, Helsingin yliopisto

Rahoituskausi: 2008-2013

Tutkimushanke: Hankkeessa tutkitaan systeemisen neurotieteen keskeisiä kysymyksiä: miten havaittujen objektien piirteet käsitellään rinnakkaisesti aivoissa, kuinka eri aistien yli havaitut piirteet yhdistetään kokonaishavainnoksi ja kuinka aivot pystyvät tarkkailemaan joitakin havainto-objekteja ja toisaalta jättää huomiotta epäolennaiset ärsykkeet. Tutkimuksessa voidaan saavuttaa kuulojärjestelmän plastisuuden mekanismien selvittämisen kannalta merkittäviä edistysaskeleita ja paljastaa mm. havainto-oppimisen hermostollinen perusta.

Suomalainen vastuutaho: Akatemiaprofessori Mikko Sams, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Rahoituskausi: 2007-2013

Tutkimushanke: Hankkeessa tutkitaan Lähi-idän ja lännen, erityisesti antiikin Kreikan, välisiä kulttuurisia, kielellisiä ja kirjallisia suhteita monialaisen humanistisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa valotetaan idän ja lännen suhteita erityisesti akkadin-, kreikan- ja arabiankielisen lähdeaineiston pohjalta ja etsitään vastakkainasettelun historiallisia juuria.  Keskeinen osa tutkimusta on kulttuurisen itseymmärryksen rakentumisen analysointi monikulttuurisessa ympäristössä.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Jaakko Hämeen-Anttila, Maailman kulttuurien laitos, Helsingin yliopisto, p. (09) 191 22092, jaakko.hameen-anttila(at)helsinki.fi

Rahoituskausi: 2010-2015

Tutkimushanke: Prof. Steinmeyerin tutkimustyö FiDiPro-hankkeessa kohdistuu suuritehoisten femtosekuntipulssien tuottamiseen vaihestabiloidulla 100 kHz:n laserjärjestelmällä ja pulssien kompressioyksiköllä. Järjestelmä käsittää oskillaattorin, jolla synnytetään 2,5 -syklin pituisia pulsseja nanojoulen energialla ja vahvistinasteen, jolla pulssien energia nostetaan mikrojouleihin. Tällaisia laserlähteitä voidaan suoraan soveltaa kokeisiin, joissa tutkitaan sähkömagneettisen säteilyn epälineaarista etenemistä valokuiduissa ja nanorakenteisissa fotonikiteissä.

Suomalainen vastuutaho: Johtaja Pekka Savolainen, Optoelektroniikan tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, pekka.savolainen(at) tut.fi

Rahoituskausi: 2008-2013

Tutkimushanke: Hankkeessa tutkitaan Eurooppaa järjestäytyneenä yhteisönä ja sitä, miten tämänkaltainen järjestelmä liittyy laajempaan kulttuuriseen käsitykseen Euroopasta. Hankkeessa pyritään selvittämään sitä, missä mielessä Euroopalla on poliittinen valmius muokata nykyaikaa. Kuinka Eurooppa voidaan nähdä poliittisena taloutena, jolla on yhteiskunnallinen ulottuvuus, ja missä määrin se voidaan oikeuttaa Euroopan laajuisella julkisella keskustelulla?

Suomalainen vastuutaho: Dosentti Henrik Stenius, Helsingin yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2012

Tutkimushanke: Solun ulkoinen väliaine (ECM) säätelee elinten syntyä ja toimintaa. Solut sitoutuvat väliaineeseen, joka välittää myös mekaanisia voimia. ECM-väliaine sisältää solusignaaleja ja ohjaa kasvutekijöiden aktiviteettiä. Se vaikuttaa merkittävästi myös elimen solujen kantasolujen uudismuodostukseen. Muutokset väliaineessa näkyvät solujen biokemian muutoksina ja tämä altistaa osaltaan sairauksille. Tutkimushankkeessa tarkastellaan sitä,  miten solun ulkoinen väliaine osallistuu elimen toiminnan säätelyyn käyttämällä munuaista tutkimuksen kohteena. Hankkeessa kehitetään malleja munuaissairauksiin ja niiden avulla uusia hoitokeinoja sairauksiin.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Seppo Vainio, Oulun yliopisto/Biocenter Oulu, Solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuksen huippuyksikkö, p. 08 53 76084, seppo.vainio(at)oulu.fi

Tutkimushanke: Hankkeen perustutkimuksellisena tavoitteena on lisätä teoreettista ymmärrystä tietojen ja taitojen yksilöllisestä, sosiaalisesta ja kulttuurisesta muotoutumisesta. Näitä teoreettisia lähtökohtia sovelletaan analysoitaessa globaalissa tietoyhteiskunnassa kehittyviä uusia oppimisen muotoja. Tavoitteena on myös luoda perustaa uudenlaisille oppimisympäristöille, jotka vastaisivat paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin.

Suomalainen vastuutaho: Professori Erno Lehtinen, Turun yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2010

Tutkimushanke: Hankkeessa kehitetään tilastollisia menetelmiä kansantautien perinnöllisen alttiuden selvittämiseksi. Koska kansantaudit, kuten diabetes, migreeni ja lihavuus, ovat monitekijäisiä sairauksia, jotka puhkeavat perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta, on niiden laskennallinen mallintaminen erityisen vaativaa. Perimänlaajuisten tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä arvokkaiden aineistojen käyttäminen geenien tunnistamiseksi ja niiden populaatiovaikutusten ymmärtämiseksi on tullut mahdolliseksi.

Suomalainen vastuutaho: Professori Aarno Palotie, Helsingin yliopisto

Rahoituskausi: 2007-2010

Tutkimushanke: Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Itämeren biogeokemiaa selvittävä tutkimus, joka ulottuu valuma-alueelta avomerelle. Tutkimuksen kohteena on orgaanisten ja epäorgaanisten ravinteiden vapautuminen maaperästä, huuhtoutuminen vesistöön ja ajautuminen veteen. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva vuodenaikaisista ja alueellisista eroista epäorgaanisten ravinteiden ja orgaanisen aineen kulkeutumisessa, muuntumisessa ja biologisissa vaikutuksissa.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Johtava tutkija Riitta Autio, Suomen ympäristökeskuksen merikeskus, riitta.autio(at)ymparisto.fi

Rahoituskausi: 2008-2013

Tutkimushanke: Hankkeessa perehdytään siihen, miksi demokratia, hyvä hallinto ja laillisuusperiaate eivät ole juurtuneet Venäjälle ja mitkä tekijät vaikuttavat poliittisten instituutioiden pysyvyyteen tai niiden muuttumiseen. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään politiikan ja hallinnon logiikkaa Venäjällä. Hanke keskittyy toimijuuden rooliin sekä poliittisten instituutioiden muotoutumiseen ja jäljittää instituutioiden rakentumisen prosessia neuvostojärjestelmän romahduksen jälkeen. Tutkimuksessa vertaillaan politiikan ja hallinnan muotoja suhteessa muihin maihin ja suhteessa Venäjän eri historiallisiin aikakausiin (ajanjaksot ennen ja jälkeen Neuvostoliittoa sekä sen myöhäisvaiheissa) sekä Venäjän sisällä eri alueiden kesken.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Markku Kivinen, Suomalainen Venäjän tutkimuksen huippuyksikkö, Helsingin yliopisto/Aleksanteri-instituutti,  p. (09) 191 23 654, markku.kivinen(at)helsinki.fi

Tutkimushanke: Hankkeessa kehitetään biofotoniikan teknologioita. Uudet teknologiat mahdollistavat toiminnallisen tiedon saamisen elävän kudoksen sisältä kuten soluista. Tutkimuksessa kehitetään kolmea uutta fluoresoiviin proteiineihin perustuvaa menetelmää, jotka täydentävät olemassa olevia vihreitä ja punaisia merkkiaineita. Tutkimustulokset hyödyttävät laajasti biotieteen tutkimusyhteisöä, sillä menetelmiä voidaan hyödyntää muun muassa solu- ja elinfysiologian tutkimuksessa. Hanke tukee kuvantamisinfrastruktuurin kehittymistä ja kuvantamista hyödyntäviä tutkimusprojekteja Helsingin yliopistossa sekä kansallisesti Biokeskus Suomen kuvantamisinfrastruktuurin kautta.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Akatemiaprofessori Elina Ikonen, Helsingin yliopisto, p. 09 191 25 277, elina.ikonen(at)helsinki.fi

Tutkimushanke: Tutkimushankkeessa selvitetään, miten ilmastotekijät ja maankäyttö vaikuttavat metsä- ja suoekosysteemissä hiilen nielu/lähde -dynamiikkaan sekä siihen, miten metsä- ja suoekosysteemejä tulisi käyttää ja hoitaa hiilen sitomiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Elinkaarianalyysin menetelmin tutkitaan myös metsä- ja suoekosysteemien energiakäytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tutkimushanke on Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteinen.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Seppo Kellomäki, Itä.Suomen yliopisto, seppo.kellomaki(at)uef.fi,  professori Pertti Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, pertti.martikainen(at)uef.fi

Rahoituskausi: 2008-2012

Tutkimushanke: Hankkeessa tutkitaan ilmakehän aerosolien vaikutusta ilmaston muutokseen ja ihmisten terveyteen. Erityisesti keskitytään luonnosta peräisin olevien hiukkasten merkitykseen. Hankkeessa tutkitaan ilmakehän uusien hiukkasten kasvua orgaanisten höyryjen kondensaation vaikutuksesta.  Modernin moottoritekniikan kehityksen ansiosta hiukkaspäästöt moottoreista ovat pudonneet merkittävästi, mutta samaan aikaan nanohiukkasten päästöt ovat kasvaneet. Näillä hiukkasilla on merkittäviä ja usein tuntemattomia terveysvaikutuksia erityisesti kaupunki-ilmassa. Tutkimuksessa yhdistetään kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien mittauksen tiedot ja taidot, jolloin voidaan tutkia perustavanlaatuisia molekyylien, klusterien ja nanohiukkasten vuorovaikutuksia, nanoskaalasta mikroskaalaan.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Markku Kulmala, Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikka, kemia, biologia ja meteorologia -huippuyksikkö, Helsingin yliopisto,  p. (09) 191 50756, markku.kulmala(at)helsinki.fi

Rahoituskausi: 2010-2015

Tutkimushanke: Tavoitteena on luoda kansainvälisesti merkittävä sanojen kombinatoriikan alan tutkimuskeskus Turkuun. Kyseessä on laaja, tieteidenvälinen hanke, jossa tutkitaan useita tutkimusalan ilmiöitä ja tutkimuskysymyksiä. Hankkeessa yhdistetään matematiikkaa, tietojenkäsittelyä ja fysiikkaa.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Juhani Karhumäki, Matematiikan laitos, Turun yliopisto, p.(02) 333 5613, karhumak(at)utu.fi

Rahoituskausi: 2010-2015