FiDiPro-tutkijat

Vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelma FiDiPro avasi ensimmäisen haun vuonna 2006. Ensimmäiset FiDiPro-tutkijat aloittivat työnsä vuoden 2007 alussa. FiDiPro-professoreita on rahoitettu tällä hetkellä yhteensä 87, joista Suomen Akatemian rahoittamia on 35 ja Tekesin 52 professoria. Vuonna 2009 Tekes aloitti FiDiPro Fellow -rahoituksen, jonka tavoitteena on houkutella suomalaisiin tutkimusryhmiin uransa alkuvaiheessa olevia, lupaavia lahjakkuuksia. Tähän mennessä Tekes on rahoittanut 14 FiDiPro-fellow'ta.

FiDiPro-professorit ja -fellow’t työskentelevät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa eri puolilla Suomea. Heidän yhteistyössä suomalaistutkijoiden kanssa toteuttamansa tutkimushankkeet kattavat eri tieteenaloja humanistista tieteistä lääketieteeseen ja tekniikan tutkimukseen.

Klikkaamalla FiDiPro-tutkijan nimeä näet laajemman kuvauksen tutkimusprojektista.

Suodata vastuutahon mukaan:
Lataa tutkijalista (PDF)
AAZHANG, BEHNAAM

Behnaam Aazhang

Rice-yliopisto, USA

Professori ja osastonjohtaja, Sähkö- ja tietokonetekniikan osasto sekä johtaja, Centre for Multimedia Communications, Rice-yliopisto, Houston, Teksas, USA. Professori Behnaam Aazhang on tehnyt huipputasoista tieteellistä tutkimusta langattoman tietoliikenteen alalla lähes 20 vuotta.

Tutkimushanke: Flexible Wireless Communication Systems 2007-2011. Tulevaisuuden langattomien tietoliikennejärjestelmien kehitys vaatii monitieteistä perustutkimusta, joka kattaa kaikki avoimen järjestelmäliityntämallin (Open System Interface, OSI) kerrokset sekä siihen liittyvät teknologiat, kuten radiokanavat, lähetin-vastaanotintekniikat, siirtotekniikat, medialiityntäkontrollin, radioresurssien hallinnan ja internet protokollan (IP) käytön langattomissa järjestelmissä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää teknologiaa, joka mahdollistaa uudenlaiset keskittämättömät ja itseorganisoituvat verkkotopologiat sekä operaattorittoman liitynnän radioverkkoihin. Tutkimuksen pääpainopisteessä ovat kognitiiviset radioteknologiat. Teknologioiden sovellusalueita ovat laajakaistainen liityntäteknologia, kuten matkaviestimet ja kannettavat tietokoneet sekä lyhyen kantaman tiedonsiirto aina henkilökohtaisiin verkkoihin saakka; näistä esimerkkinä voidaan mainita myös terveydenhoitosovellukset.

Tutkimusryhmä: Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) -tutkimusyksikkö on johtava akateeminen langattoman tietoliikennetekniikan tutkimuskeskus Suomessa ja tunnettu maailmanlaajuisessa tutkimusyhteisössä. CWC:n perustehtävä on tehdä tutkimusta akateemisessa ympäristössä tavoitteena tukea myös ympäröivän yhteiskunnan langattoman tietoliikenneteknologian käyttäjiä ja soveltajia näiden omissa T&K- ja sovellusprojekteissaan. CWC:ssä työskentelee noin 90 henkilöä, joista noin neljäsosa on ulkomaalaisia.

Suomalainen vastuuhenkilö: Professori Matti Latva-aho, Oulun yliopisto

Rahoituskausi: 1/2007-12/2012


BAILEY STEPHEN J.

Stephen J. Bailey

Glasgow Caledonian University, Englanti

Tutkimusprojekti: Tuottavuusinnovaatioiden hallinta julkisesti rahoitetuissa palveluissa
Hyvin tunnetun ns. Baumolin tauti -hypoteesin mukaan palvelualoilla tuottavuus ei kasva tai kasvaa vain hyvin hitaasti verrattuna teollisuustuotantoon, jossa innovaatioiden esiintymiselle ja uuden teknologian käyttöönotolle on paljon enemmän mahdollisuuksia. Tämä projekti pyrkii osoittamaan hypoteesin vääräksi uudessa palvelutaloudessa, jossa aiemmin yhteen kootut palvelut voidaan palveluinnovaatioiden avulla eritellä osiin ja sen jälkeen yhdistellä aivan uudella tavalla. 
Tämän projektin perusideana on arvioida ja selittää, miten palvelutalouden innovaatioiden vaihtoehtoiset hallintajärjestelyt vaikuttavat julkisesti rahoitettujen palvelujen tuottavuuden kehittymisen ja palveluparannusten edellytyksiin. Projektissa kuvataan ja havainnollistetaan, miten modernien hallintavälineiden ja -mekanismien käyttöönotto on yhteydessä julkisesti rahoitettujen palvelualojen muuntumiseen. Projekti tulee myös esittämään ja arvioimaan julkisesti rahoitettujen palvelujen sääntelyuudistusehdotuksia. Projekti tuottaa näyttöä siitä, kuinka palvelualojen hallintajärjestelmät ja -periaatteet mahdollistavat tai estävät tuottavuuskehitystä ja palveluparannuksia julkisesti rahoitetuissa palveluissa ja varsinkin kuntien rahoittamissa palveluissa. Toisaalta projekti on myös tiedonsiirtohanke, jonka puitteissa jalostetaan kansainvälisiä tutkimustuloksia ja palvelureformikokemuksia sillä tavalla pienemmiksi ja taustoitetuiksi osakokonaisuuksiksi, että niitä voidaan paremmin jakaa eri alojen kansallisille palvelukehittäjille.
 
Suomalainen vastuutaho: Tampereen yliopisto, Taloustieteen laitos, professori Pekka Valkama

Rahoituskausi: 4/2011-11/2014 


BOUWMAN HARRY

Harry Bouwman

Delft University of Technology, Hollanti

Tutkimusprojekti: Mobile Value Services with Soft Computing Methods
Projektin tavoitteena on kehittää uusia mobiilipalveluja, joista käytämme nimeä mobile value services; tämä palvelujen seuraava sukupolvi on nykypalveluja kehittyneempi, koska palvelut sopeutuvat käyttöympäristöönsä ja käyttäjäänsä sekä ”syntyvät” vasta hetki ennen käyttöä. Nämä MVS-palvelut rakentuvat moduuleista. Ne tunnistetaan ja hallitaan sumean ontologian avulla siten, että MVS-palvelu käyttää kontekstiin ja käyttäjään soveltuvat moduulit parhaalla mahdollisella tavalla. Moduulien yhteensovittaminen tehdään approximate reasoning [AR] menetelmien avulla; sumea ontologia ja AR-menetelmät kuuluvat IAMSR:n soft computing tutkimusohjelmaan. Projektissa kokeilemme uusia palvelumuotoja ja osoitamme, että ne voivat monipuolistaa ja parantaa käyttäjien palvelukokemuksia niin pitkälle että heidän arkirutiininsa muuttuvat pysyvästi mobiilipalvelujen avulla. Projekti kehittää uusia liiketoimintamalleja ja tutkii, miten palvelujen ympärille voidaan synnyttää kattava ekosysteemi. Projektin tulokset luovat pohjan mukaan sitoutuneiden yritysten mittavaan mobiilipalvelujen kehittämisohjelmaan.
Projektin tutkimustyö tehdään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja useiden suomalaisten yrityksen ja Tivit-SHOKin kanssa.

Suomalainen vastuuorganisaatio: Åbo Academi, Institute for Advanced Management Systems Research, professori Christer Carlsson

Rahoituskausi: 9/2011-8/2015


CHANDRASEKAR, VENKATACHALAM

Venkatachalam Chandrasekar

Colorado State University, USA

Professori Chandrasekar on tutkinut kaukokartoitusmenetelmiä yli 28 vuotta Colorado State-yliopistossa. Hän toimii myös National Science Foundationin "Engineering Research Center for Collaborative Adaptive Sensing of Atmosphere" tutkimuskeskuksen apulais- ja tutkimusjohtajana. Tutkimuskeskus kehittää ja testaa uusia ympäristön mittaus- ja monitorointimenetelmiä. Professori Chandrasekar on saanut lukuisia tunnustuksia työstään polarimetristen säätutkien parissa.

Tutkimusprojekti: Development of novel ground and space based environmental remote sensing systems and technologies

Projektin tavoitteina on kehittää uusia maanpinnalta ja avaruudesta mittauksia tekeviä ympäristönseurantamenetelmiä ja -teknologioita. Päätavoitteena on luoda Suomeen kansainvälisen tason tutkateknologian ja sovelluskehityksen osaamiskeskittymä.  Projekti tiivistää yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä. Prof. Chandrasekar avulla suomalainen teollisuus ja tutkimus pääsevät osaksi laajempaa tutkimusympäristöä ja tietotaitoa.  Prof. Chandrasekarin FiDiPro-nimitys vahvistaa Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkatekniikan osaamista ja säätutkasovellusten kehittämistä. Projekti ja hänen vierailunsa kansainvälistää suomalaista ympäristöteknologiateollisuutta ja tutkimusta.

Hanke liittyy tiiviisti energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN Oy:n ohjelma-alueeseen. Prof. Chandrasekar tekee tutkimusta yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen kanssa. Tutkimustyössä tehdään myös läheistä yhteistyötä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun radiotieteen laitoksen kanssa.

Suomalainen vastuutaho: Ilmatieteen laitos, tutkimusprofessori Jarkko Koskinen.

Rahoituskausi: 5/2010-4/2014


DUMITRESCU, BOGDAN

Bogdan Dumitrescu  

Politehnica University of Bucharest, Romania

Dr. Bogdan Dumitresculla on laaja kokemus konveksi optimointi -tekniikoista ja erityisesti sen sovelluksista signaaliprosessoinnin ongelmissa.

Tutkimushanke: Konveksi optimointi äänen- ja kuvankäsittelyssä.

Projektin pääasialliset tutkimuskohteet ovat algoritmit äänen käsittelyä varten, harvojen esitysten algoritmit sekä ylitäydellinen hakemistojen kehittäminen äänen ja kuvan koodausta varten. Lisäksi tutkitaan menetelmiä kaksiulotteisten suodatinpankkien ja aallokkeiden luomiseen, joita voidaan hyödyntää mm. kohinanpoistoon kuvankäsittelyssä. Tavoitteena on saavuttaa teoreettisia edistysaskelia ja kehittää algoritmeja, jotka toimivat nykyisiä menetelmiä paremmin sekä laadun että laskennan tehokkuuden suhteen. Projektin tutkimusala konveksi optimointi ei ole tutkimusalana uusi, mutta luotettavat laskennalliset menetelmät ovat kehittyneet vasta viime vuosikymmenen aikana. Signaalinkäsittely on yksi menetelmien suurimmistä hyötyjistä. Projektin tavoitteena on kehittää konveksin optimoinnin työkaluja tehokkaiden ja lähes optimaalisten ratkaisujen löytämiseksi ylinäytteistettyihin suodinpankkeihin, harvoihin esityksiin sekä moniulotteisten systeemien analyysiin ja synteesiin. 

Suomalainen vastuutaho:  Tampereen teknillinen yliopisto, Signaalinkäsittelyn laitos, professori Jaakko Astola

Rahoituskausi: 1/2010-12/2013


GLINKA, GREGORZ

Gregorz Glinka

University of Waterloo, Kanada

Prof. Glinka on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta murtumismekanismien sovelluksista sekä eri komponenttien ja rakenteiden teknologiasovelluksista.

Tutkimusprojekti: A universal fatigue crack growth model for high strength steel

Projektissa keskitytään erityisesti hitsattujen teräskappaleiden väsymisilmiöihin. Väsymisilmiöt aiheuttavat jatkuvasti teollisuudelle sekä laitteiden ja kulkuneuvojen käyttäjille suuria taloudellisia menetyksiä. Siirryttäessä laite- ja kulkuneuvojen valmistuksessa keveisiin ja lujiin rakenteisiin korostuvat väsymisilmiöihin liittyvät riskit.  Analyyttiset ja numeeriset tutkimukset ovat välttämättömiä, jotta suurimman jännitys intensiteettikertoimen (Kmax) ja jännitysintensiteetin vaihteluvälin (Dk) alaista väsymisestä johtuvaa särönkasvua voidaan määrittää. Kaksiparametrista särönkasvumallia tullaan käyttämään kuormituksesta ja hitsauksen jäännösjännityksistä johtuvan särönkasvunopeuden määrittämisessä. Tarkoituksena on huomioida sekä tehollisen jännitysintensiteetin vaihteluväli että maksimi tehollinen jännitysintensiteettikerroin. Kyseinen lähestymistapa vaatii elastis-plastisen analyysin käyttöä särön kärjen läheisyyteen kohdistuvassa jännitysten ja venymien laskennassa ja myös hyvin epälineaariset sisäiset jännitykset huomioivassa jännitysintensiteetti kertoimien laskennassa. Teoreettisen perustan kehittäminen ja ehdotettujen menetelmien verifiointi ovat projektin keskeinen aihe. Hanke liittyy tiiviisti metallituotteet- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymän Fimecc Oy:n "LIGHT - Light and efficient solutions" -ohjelmaan.

Suomalainen vastuutaho: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Sovelletun mekaniikan laitos, professori Gary Marquis

Rahoituskausi: 5/2010-12/2013


GOODLETT DAVID

David Goodlett

Department of Medicinal Chemistry, University of Washington, Seattle, WA

Tutkimusprojekti: Quantitative proteomics to identify biomarkers for disease prediction, diagnosis and monitoring

Tutkimuksen tavoitteena on hyödyntää uusimpia kvantitatiivisen proteomiikan menetelmiä valikoitujen potilasnäytteiden analyysissä. Näytteet on kerätty meneillään olevissa tyypin 1 diabeteksen sekä epiteliaalisen munasarjasyövän kliinisissä tutkimuksissa. Tulosten integroinnin kautta pyritään löytämään tautidiagnostiikassa, potilaiden luokittelussa sekä hoitojen tehokkuuden arvioinnissa hyödynnettäviä seerumin biomarkkereita. Molemmissa sovelluksissa uusista tautibiomarkkereista olisi merkittävä kliininen hyöty parantuneen diagnostiikan ja hoidon kautta.
Tutkimusyhteistyössä professori Goodlettin kanssa hyödynnetään hänen äskettäin kehittämäänsä menetelmää, joka mahdollistaa useiden proteiini/peptidikohteiden kvantitoinnin ilman aikaa vievää näytteenkäsittelyä. Tämä auttaisi merkittävästi tyypin 1 diabetekseen patogeneesia selvittävää tutkimusta, jossa hyödynnetään Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) -projektin keräämän biopankin verinäytteitä. Aineiston yhdistäminen jo tuotettuihin transkriptomiikka- ja metabolomiikkatuloksiin tulee todennäköisesti edistämään biomarkkerien tunnistusta sekä tyypin 1 diabeteksen patogeneesimekanismien ymmärrystä. Samaa lähestymistapaa hyödynnetään myös epiteliaalisen munasarjasyövän tutkimukseen, jossa mittausaineistoon voidaan yhdistää kliinisiä tietoja. Uskotaan, että tämän teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen johtaa Turun ja Suomen tutkimuskentälle merkittävän diagnostiikkamenetelmän syntyyn.

Suomalainen vastuutaho: Turun yliopisto, Biotekniikan keskus, johtaja professori Riitta Lahesmaa

 


HONKANEN, SEPPO

Seppo Honkanen 

University of Arizona, USA

Honkanen on vuodesta 1995 työskennellyt maailmankuulussa Optiikan tutkimuskeskuksessa Arizonan yliopistossa. Hän on myös toiminut varatoimitusjohtajana kuituoptiikan yrityksessä NP Photonics, jonka hän perusti kollegoidensa kanssa vuonna 1998. Ennen Arizonaan muuttoaan Honkanen veti fotoniikan komponenttien kehitysprojekteja Nokian tutkimuskeskuksessa.

Tutkimushanke: Heterogeenisesti integroidut fotoniikkapiirit 2007-2011. Projektin päätavoitteena on rakentaa Micronovaan kansainvälistä huipputasoa oleva, integroituja fotoniikan piirejä käsittelevä tutkimusohjelma. Projektissa kehitetään erityisesti uusia innovatiivisia mikro- ja nanotekniikoita, joilla yhdistetään eri materiaaleista valmistetut integroidut fotoniikan piirit. Uudentyyppiset ”fotoniikkasirut”, joissa eri materiaalien edut täydentävät toisiaan, mahdollistavat paremman suorituskyvyn alemmilla kustannuksilla. Kehitettävien komponenttien sovellusalueita ovat mm. bioanturit ja tietoliikenne. Projektin erittäin tärkeänä lisätavoitteena on luoda tiivis yhteistyö suomalaisten yritysten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi Honkanen ohjaa projektissa useita jatko-opiskelijoita, jotka tulevat väittelemään tutkimustyössä syntyvien uusien tulostensa pohjalta.  

Suomalainen vastuuhenkilö: Professori Harri Lipsanen, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Rahoituskausi: 1/2007-12/2011


JURISTO NATALIA

Natalia Juristo

Universidad Politécnica de Madrid, School of Computer Science, Software Engineering, Espanja

Tutkimusprojekti: Operational Excellence in Industrial SW and Application Development with Empirical SW En
Projekti luo erinomaiset edellytykset yritysten ohjelmistokehityksen toiminnalliselle tehokkuudelle ja läpinäkyvyydelle. Projektissa toteutettava empiirinen tutkimus tuottaa syvällistä faktoihin perustuvaa tietämystä yritysten ohjelmistokehityksestä.
Toteutettavilla eksperimenteillä kerätään tietoa ohjelmistoteknologioiden käyttäytymisestä erityyppisissä kehitysympäristöissä. Suomalaiset yrityspartnerit saavat monipuolista lisätietämystä muuttujista, jotka vaikuttavat ohjelmistokehitysprosessiin. Täten yritykset kykenevät kontrolloimaan tutkimuksessa identifioituja muuttujia, parantamaan ohjelmistokehitysprosesseja ja saamaan ne paremmin ennustettaviksi.
Projektin tuloksena päätöksenteko yrityksissä ei enää pohjaudu pelkästään intuitiiviseen tietoon, vaan tukena voidaan käyttää myös eksperimenteistä saatua faktoihin perustuvaa tietoa. Yritykset voivat tehostaa päätöksentekoa, koska käytettävissä on parempi ymmärrys eri ohjelmistoteknologioihin liittyvistä hyödyistä ja riskeistä eri tilanteissa. Tämä johtaa tehokkaampiin ja suorituskykyisempiin ohjelmistokehitysprosesseihin ja tuottaa merkittävää globaalia kilpailuetua.

Suomalainen vastuutaho: Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Professori Markku Oivo

 


KERTéSZ, JáNOS

János Kertész

Budapest University of Technology and Economics, Unkari

Professori János Kertész on maailmanlaajuisesti arvostettu kompleksisten systeemien tutkija ja asiantuntija. Hänen tutkimustoiminta liittyy useaan statistisen fysiikan eri osa-alueeseen.

Tutkimushanke: COSYR -projektissa tutkitaan monimutkaisia tieto- ja viestintäteknologian systeemejä ja erityisesti tekno-sosiaalisia verkostoja. Tutkimuksessa tarkastellaan tekno-sosiaalisten verkostosysteemien ominaisuuksia ja luodaan pohjaa uusien sovellusten kehittämiselle. Projektissa hyödynnetään ja kehitetään tiedon louhinnan, data-analyysin ja mallinnuksen menetelmiä ja työkaluja. Tutkimus keskittyy muun muassa ryhmien muodostumisen ja identifioinnin, linkkien painon, verkostorakenteen ja toiminnallisuuden, verkostojen evoluution ja niissä vallitsevien aikaskaalojen ongelmiin ja lainalaisuuksiin. Erityisesti tutkimus kohdistuu kollektiiviseen käyttäytymiseen, jota ilmenee tieto- ja viestintäteknologian synnyttämissä sosiaalisissa verkostoissa. Tutkimustulosten odotetaan parantavan tietoverkostojen optimointia, uusien tiedonvälitysstrategioiden luontia sekä riskien tai muiden yhteisölle ja yhdyskuntasuunnittelulle tärkeiden asioiden hallintaa. Projektissa kehitetään muun muassa laskennallisen analyysin ja mallinnuksen työkaluja päättäjien ja teknologioiden kehittäjien käyttöön. Tutkijoiden ja osaamisen koulutus on tärkeä osa projektia. Tavoitteena on vahvistaa alan osaamista ja koulutusta.

Suomalainen vastuutaho: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Laskennallisen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö - COSY, Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos - BECS, professori Kimmo Kaski

Rahoituskausi: 1/2010-12/2013


KNOWLES, JONATHAN K.C.

Jonathan K.C. Knowles

Tutkimusjohtaja, F. Hoffmann-La Roche Ltd., Basel, Sveitsi

Professori Knowles on henkilökohtaisen lääketieteen pioneeri ja hänellä on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisten lääke- ja bioteknologiayritysten johtotehtävistä.

Tutkimushanke: Translationaalinen tutkimus ja henkilökohtainen lääketiede.

Professori Knowlesin hanke tähtää biolääketieteellisen tutkimuksen kliinisen ja kaupallisen hyödyntämisen tehostamiseen (translationaalinen lääketiede) sekä uusien henkilökohtaisen lääketieteen teknologioiden ja käytäntöjen kehittämiseen ja soveltamiseen. Henkilökohtainen lääketiede tarkoittaa hoidon räätälöintiä potilaan perimän ja taudin molekyylitason ominaisuuksien perusteella. Tässä projektissa tavoitteena on osoittaa, miten uusia teknologioita voidaan jo tällä hetkellä soveltaa esimerkiksi syövän hoitopäätösten apuna. Tulevaisuudessa henkilökohtainen lääketiede voisi tehostaa terveydenhuoltojärjestelmän toimivuutta ja avata yrityksien kannalta uusia mahdollisuuksia. Projektin tavoitteena on myös professori Knowlesin kokemuksen ja kansainvälisten yhteyksien hyödyntäminen. Projektin ympärille perustetaan translationaalisten tutkijoiden ja teollisuuden foorumi, joka kokoaa yhteen edustajia alan yliopisto- ja sektoritutkimuslaitoksista, teollisuudesta, julkisesta terveydenhuollosta ja viranomaistahoilta keskustelemaan henkilökohtaisen lääketieteen mahdollisuuksista.

Suomalainen vastuutaho: Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, johtaja, professori Olli Kallioniemi

Rahoituskausi: 1/2010-12/2014


KOHNO RYUJI

Ryuji Kohno

Yokohama National University, Japani

Tutkimusprojekti: Enabling Future Wireless Healthcare System

Langattomien teknologioiden käytöllä on runsaasti potentiaalia uusien terveydenhuoltoon liittyvien ratkaisujen löytämisessä sekä tehokkuuden parantamisessa sairaaloissa. Sovelluksia sekä lääketieteessä että terveydenhuollossa on lukuisia, esim. parametrien monitorointi sekä kotona että sairaalassa. Omahoito, itsehallinta ja kustannustehokkuus ovat avaintekijöitä näiden teknologisten sovellusten kehittämisessä. Yksi esimerkki langattomien teknologien mahdollisuuksista johtaa ns. hajautetun sairaalan konseptiin, missä mittaukset tehdään kotona ja lähetetään automaattisesti terveyskeskuksen tietokantaan ja lääkärit tai sairaanhoitajat saavat hälytyksen tarvittaessa automaattisesti. Langattomat kehoverkot (WBAN) nähdään yhtenä ihmisen fysiologisten parametrien mittaamisen toteuttamismenetelmänä tulevaisuudessa. Pienet ja vähän kuluttavat sensorit voidaan sijoittaa kehon pinnalle tai sisälle, ja ne kytketään sekä toisiinsa että ulkopuoliseen liityntäpisteeseen käyttämällä tehokkaita langattomia tiedonsiirtomenetelmiä. Langaton yhteys antaa potilaalle mahdollisuuden liikkua vapaasti, mutta hoitohenkilökunnan kontrollointimahdollisuus silti säilyy. Kehitettävä järjestelmä voidaan siirtää sairaalasta kotiympäristöön, kun rajapinnat kehoverkosta runkoverkon liityntäpisteeseen on määritelty. Projektissa tutkitaan ja kehitetään WBANIin soveltuvia lähetinvastaanotin- ja verkkoratkaisuja kanavamalleista lähtien.

Suomalainen vastuutaho: Oulun yliopisto, Centre for Wireless Communications, Professori Jari Iinatti

Rahoituskausi: 1/2011-12/2013


LEE, YONG-HWAN

Yong-Hwan Lee

Seoul National University, Etelä-Korea

Professori Yong-Hwan Lee (s. 1961) on perustanut sienten genomien vertailevan tutkimuskeskuksen Etelä-Koreaan ja hän on vahvasti verkottunut alan tutkijoihin kansainvälisesti. Hän yhdistää sienten genomien tutkimuksessa systeemibiologiaa ja kehittyneitä bioinformatiikan metodeja ainutlaatuisella tavalla. Hän on kansainvälisesti yksi alan eturivin tutkijoita. 

Tutkimushanke: Sienet vaikuttavat viljelykasvien kasvuun ja terveyteen monin tavoin. Osa sienistä aiheuttaa kasvitauteja, tuottaa ihmisille ja eläimille myrkyllisiä yhdisteitä tai lahottaa puutavaraa ja rakennuksia. Toiset sienet taas estävät taudinaiheuttajien tartunnan virittämällä kasvin puolustusta. Sienten genomien vertaileva tutkimus tuottaa tietoa erilaisissa elinkierroissa ja isäntä-sieni-suhteissa tarvittavista geeneistä, niiden toiminnasta ja säätelystä sekä evoluutiosta. Hankkeen tavoitteena on luoda sienten ja niiden taudinaiheuttamismekanismien vertailevaan genomitutkimukseen kohdistuva osaamiskeskittymä. Se yhdistää kaksi tutkimusaluetta: sienten vertailevan genomitutkimuksen ja patogeenisuutta säätelevien geneettisten tekijöiden vertailun.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Fred Asiegbu, Metsäekologian laitos, Helsingin yliopisto, p. (09) 1915 8109, fred.asiegbu(at)helsinki.fi  ja akatemiaprofessori Jari Valkonen, Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto, p. (09) 1915 8387, jari.valkonen(at)helsinki.fi

Rahoituskausi: 2010-2015


LEIF GROOP

Leif Groop

Lund University, Ruotsi

Professori Groop (s. 1947) on diabetestutkimuksen alan huippututkija. Hän on luonut poikkeuksellisen menestyksekkään kansainvälisen uran ja hänellä on vahva kokemus useita osallistujatahoja käsittävistä erittäin laajoista tutkimuksista. Hänen tutkimuksensa ovat keskeisellä tavalla lisänneet ymmärrystä kakkostyypin diabeteksen geneettisestä taustasta ja sairauden perusmekanismeista.

Tutkimushanke: Tutkimushankkeen tavoitteena on käyttää uusimpia genetiikan välineitä ja suomalaisen väestön erityispiirteitä diabeteksen mekanismien selvittämiseksi. Työ tähtää osaltaan suomalaisen täsmägenomikartan rakentamiseen ns. SISU-projektin avulla (Sequencing Initiative Suomi). Projektin tavoitteena on sekvensoida koko perimä tuhansilta suomalaisilta ja luetteloida suomalaisessa väestössä ilmenevät geenivariantit. Tämän tiedon avulla voimme halpoja genomityypitysmenetelmiä ja laskennallista ennustustusta hyväksikäyttäen kartoittaa lähes kaikki väestössä esiintyvä perimävariaatio biopankkinäytteistämme. Tavoitteena on lisätä ymmärtämystämme sairauksien perusmenkanismeista ja tarjota genomitietoa terveyden monitoroinnin työkaluksi aivan uudella tasolla. Tutkimushanke on kansallisesti tärkeä, sillä siinä selvitetään merkittävänkansansairautemme diabeteksen erityispiirteitä suomalaisessa väestössä.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Aarno Palotie, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Helsingin yliopisto, p. 041 501 5915, aarno.palotie(at)helsinki.fi


NANDI ASOKE K.

Asoke K. Nandi

University of Liverpool, Enlanti

Tutkimusprojekti: Machine Learning for Future Music and Learning Technologies

Projekti on luonteeltaan poikkitieteellinen. Hankkeen ytimen muodostaa koneoppimisen alaan kuuluva perustutkimus, jossa tavoitteena on kehittää alan teoriaa erityisesti piirteen valinnan, piirteen muodostamisen, klusteroinnin, ilmaisun ja luokittelun suhteen. Nämä tukevat hankkeessa tehtävää soveltavaa tutkimusta kahdella eri saralla. Toisessa tutkimuksessa teemana on musiikin tiedonhaku. Tavoitteena on tutkia ja kehittää uusia korkeamman asteen kuvauksia musiikin sisällölle sekä hakea musiikin eri piirteiden ja aivoissa tapahtuvien vasteiden välisiä riippuvuuksia. Tätä tietämystä voidaan soveltaa esimerkiksi musiikkiterapiassa tai viihdeteollisuuden sovellutuksissa. Tutkimuksen yhteistyötahona on Suomen Akatemian "Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö".
Toinen soveltavan tutkimuksen teema on oppiminen, erityisesti englanninkielisen tekstin lukutaidon oppiminen ja samalla kirjoitetun kielen tuella tapahtuva kielen ääntämisen oppiminen. Tässä haasteet juontuvat siitä, että englannin kielessä kirjainten ja sen ääntämisen välillä ei useinkaan ole johdonmukaista vastaavuutta. Tutkimuksen tavoitteena on hakea luetun ääntämiseen liittyviä säännönmukaisuuksia, joiden avulla voidaan kehittää uudenlaisia tapoja opettaa vieraan kielen luku- ja ääntämistaitoja. Tutkimuksen yhteistyötahona on Suomen Akatemian "Oppimisen ja motivaation huippuyksikkö" .

Suomalainen vastuutaho: Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan laitos, Professori Tapani Ristaniemi

Rahoituskausi: 9/2010-8/2014


PERIAUX, JACQUES

Jacques Periaux

UPM/CIMNE Barcelona, Espanja

Professori Jacques Periaux suoritti tohtorintutkinnon numeerisesta analyysistä Pariisin yliopistossa vuonna 1979. Hänen päätutkimusalueitaan ovat epälineaaristen osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen laskennallisessa virtausdynamiikassa ja sähkömagnetismissa, miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten aerodynaaminen suunnittelu, monitieteinen optimaalinen suunnittelu, evoluutioalgoritmit ja peliteoria.

Tutkimushanke: Advanced Methods in Multidisciplinary Industrial Simulation and Design 2007-2010. Hankkeessa kootaan yhteen kansallista ja kansainvälistä osaamista monitieteisestä laskennallisesta simuloinnista ja mallipohjaisesta optimoinnista. Hanke tarjoaa teollisuudelle mahdollisuuden kouluttautua uusien menetelmien käyttöön ja vertailla eri lähestymistapoja ennen omien tuotannollisten simulointimallien rakentamista. Kokonaisuuden rakentamista tuetaan mallinnusprosessia monitieteisesti jäsentävällä seminaarisarjalla, testiongelma- ja metoditietokannalla siihen liittyvine seminaareineen ja kursseineen, teollisuudelle suunnatuilla teemapäivillä ja pitkäkestoisemmalla perehdytysohjelmalla. Hankkeen konkreettisin lopputuotos on verkkoympäristö, johon kootaan monitieteisen simuloinnin testiongelmia, simulointiohjelmistoja sekä monitavoitteiseen suunnitteluun soveltuvia optimointityökaluja. Menetelmien kehittäjille ympäristö tarjoaa testi- ja markkinointifoorumin, hyödyntäjille puolestaan kouluttautumis- ja vertailuympäristön.

Tutkimusryhmä: Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan laitos ja sen edeltäjä, tieteellisen laskennan ryhmä, ovat harjoittaneet sovellussuuntautunutta numeerisen mallinnuksen ja simuloinnin tutkimusta jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien.  Strategian ydin on vahvan perustutkimuksen yhdistäminen monialaiseen yhteistyöhön sovellusalueiden kanssa yrityshankkeisiin tähdäten. Ryhmän tuloksia sovelletaan teollisuudessa useammalla keskeisellä alalla (paperiteollisuus, metalliteollisuus). Ryhmä on myös synnyttänyt spin off -yrityksiä.

Suomalainen vastuuhenkilö: professori Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto

Rahoituskausi: 1/2007-12/2010


RUBALCABA LUIS

Luis Rubalcaba

Department of Applied Economy, University of Alcalá, Madrid, Espanja

Tutkimusprojekti: Service and social innovations - policy needs and potential impacts

SOPPI on FiDiPro-projekti, jota toteuttavat VTT, SC-Research Vaasan yliopistosta sekä FiDiPro-professori Luis Rubalcaba Alcalán yliopistosta Madridista. Projektissa tutkitaan palveluinnovaatioita sekä sosiaalisia ja systeemisiä innovaatioita. Päätavoitteet ovat: 1) ymmärryksen lisääminen palveluinnovaatioiden, sosiaalisten innovaatioiden ja systeemisten innovaatioiden luonteesta ja keskinäissuhteista, 2) menetelmien ja välineiden kehittäminen näiden innovaatioiden tutkimiseksi ja johtamiseksi sekä niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi, ja 3) suomalaisen innovaatiopolitiikan kehittäminen näiden innovaatioiden tukemiseksi ja hyödyntämiseksi. Projektissa tehdään sekä teoreettista että empiiristä työtä: mallinnetaan sosiaalisia ja systeemisiä innovaatioita, kootaan case-materiaalia ja hyödynnetään tilastoja ja tehdään politiikka-analyysia. Caseja kootaan sekä Suomesta että muista maista.

Tulokset ovat sovellettavissa niin politiikkatoimijoiden tasolla kuin yksittäisissä yrityksissä ja organisaatioissa, jotka tulevat saamaan mm. monenlaista benchmarking-tietoa. Projekti lisää synergioita EU-tasolla tehtävän palveluinnovaatiotutkimuksen ja vastaavan suomalaisen tutkimuksen välillä, ja pyrkii tuottamaan selkeitä politiikkajohtopäätöksiä. Tutkimusosapuolet yhdessä FiDiPro professorin kanssa vahvistavat merkittävästi suomalaisten palvelututkijoiden verkostoja ja kytkentöjä eurooppalaiseen palvelututkimusyhteisöön. Projekti edistää myös kotimaista yhteistyötä eri tutkimusryhmien kesken ja pyrkii nostamaan Suomen johtavaan rooliin joillakin palveluinnovaatiotutkimuksen osa-alueilla.

Suomalainen vastuutaho: Teknologian tutkimuskeskus VTT, Professori Marja Toivonen


TAPIA-LADINO, JUAN ANTONIO

Juan Antonio Tapia-Ladino

University of Concepción, Chile

Dr. Juan Antonio Tapia-Ladino tekee tutkimusta erityisesti sähkökäyttöjen ja kestomagneettien soveltamisen alueella. Hän on ollut perustamassa kotiyliopistoonsa Chilessä mm. sähkökoneiden testauslaboratoriota.

Tutkimusprojekti: LUT GSEEE FiDiPro Fellowship in Permanent magnet machines

Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joiden avulla pystytään mallintamaan ja simuloimaan erilaisia energian muuntoteknologioita eri sovelluksissa. Hankkeessa syvennetään suomalaista teollista ja akateemista osaamista sähkökäyttöjen alalla soveltaen erityisesti kestomagneettitekniikkaa uusiin energiatehokkaisiin ratkaisuihin tuuliturbiineissa, muussa hajautetussa sähköntuotannossa ja liikkuvissa sähkökäytöissä. Tutkimustulokset parantavat suomalaisen teollisuuden kykyä uudistua ja edetä uusille markkinoille uusia tuotteita kehittäen.
Erityisesti tuulivoima-alalla on tarvetta kehittää kestomagneettigeneraattorien tehotiheyttä. Vaikeinta tekniikkaa edustavat ns. suoravetogeneraattorit. Turbiinien tehon kasvaessa niiden pyörimisnopeudet laskevat ja sähkökoneen vääntömomentin pitää kasvaa. Vaatimukset johtavat epätavanomaisiin rakenteisiin ja vaatimuksiin kokonaan uudentyyppisistä ratkaisuista. Hanke liittyy tiiviisti energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN Oy:n ohjelma-alueeseen.

Suomalainen vastuutaho: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Energiatekniikan laitos - sähkötekniikka, Professori Juha Pyrhönen

Rahoituskausi: 8/2010-7/2014 


TENTZERIS MANOS M.

Manos M. Tentzeris

Georgia Institute of Technology, USA

Tutkimusprojekti: distyneet älykkäät langattomat RFID-teknologioita hyödyntävät tunnistus- ja sensorialustat

Langattomien tunnistus- ja sensorijärjestelmien käyttö, sovellukset ja toimintavaatimukset ovat jatkuvassa kasvussa. Passiiviset sensorit tuovat lukuisia mahdollisuuksia langattomille sensorialustoille, jotka mittaavat ja kontrolloivat ympäristön parametreja. Näille sensoreille tärkeitä ominaisuuksia ovat langattomuus, paristottomuus, pieni koko ja helppo integroitavuus muiden langattomien sensoreiden kanssa. Biosensoreiden ja muiden langattomien terveydentilan seurannan laitteiden yleistyessä on syntynyt tarve tehokkaille miniatyrisoiduille käyttöalustaansa muotoutuville materiaaleille ja laitteille, joilla on laaja toimintataajuuskaista. Nämä laitteet ja materiaalit tulee olla integroitavissa kevyisiin puettaviin sovelluksiin. Näiden sovellusalueiden lisäksi tuotteiden ja materiaalien tunnistusta tarvitaan erilaisten tuotantoketjujen hallinnassa ja jokapäiväisessä logistiikassa. Vaatimukset tuotteiden elinkaaren hallinnasta ovat kasvaneet nopeasti. Esimerkiksi kuluttajaelektroniikan alueella tuotteen elinkaaren seuranta ja hallinta on tärkeää aina valmistuksesta kierrätykseen saakka. Tämän projektin tavoitteena on luoda uudenlaisia, älykkäitä tunnistus- ja sensorialustoja, jotka hyödyntävät RFID-teknologioita. Tutkimustyö kattaa uudet antenni- ja sensorirakenteet sekä niiden uudet materiaalit, uusien sensoriteknologioiden kehityksen, uudet energian harvestointimenetelmät sekä uudenlaiset pienen tehonkulutuksen mikrosirut ja sensorikomponentit. Saavutetut tulokset todennetaan sovelluskohtaisissa älykkäissä langattomissa järjestelmissä.

Suomalainen vastuutaho: Tampereen teknillinen yliopisto, Professori Lauri Sydänheimo


TUOVINEN, OLLI H.

Olli H. Tuovinen

Ohio State University, USA

Olli H. Tuovinen on mikrobiologian professori Ohion osavaltion yliopistossa.  Hänellä on myös yliopiston professuuri maaperätieteessä ja ympäristötieteessä. Hänen tutkimusalansa käsittelee biologisesti hajoavia ympäristöjätteitä ja biologisia sovellutuksia energia- ja kaivosalalla sekä juomavesiteollisuudessa.

Tutkimushanke: Applied Microbiology and Sustainable Biotechnology 2007-2009. Hankkeessa kehitetään bioteknisiä ratkaisuja kaivostoimintaan ja metallurgiseen teollisuuteen, uusien energiankantajien (vety, etanoli) biotekniseen tuotantoon uusiutuvista raaka-aineista, korkeatasoisia vesihuoltopalveluja sekä molekulaarista pikadiagnostiikkaa bioprosessien hallintaan ja optimointiin sekä mikrobiperäisten haittojen ennakointiin. Tavoitteena on toisaalta lisätä perustutkimuksen keinoin ymmärrystä bioprosessien edellytyksistä ääriolosuhteissa (alhainen/korkea lämpötila, korkea paine, happamuus, niukkaravinteisuus, saasteet) ja toisaalta kehittää uutta teknologiaa, joka perustuu ääriolosuhteissa toimivien mikrobien ja/tai niiden biomolekyylien käyttöön vaativissa prosessiympäristöissä.

Tutkimusryhmä: Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) bio- ja ympäristötekniikan laitos. Professori Jaakko Puhakan johtaman ympäristöbiotekniikan ryhmän tutkimuksen painopistealueita ovat kestävä tuotannollinen biotekniikka, likaantuneen ympäristön biotekninen kunnostus sekä elämän ääriolosuhteiden mikrobiekologia. TTY on nimennyt ympäristöbiotekniikan yhdeksi tutkimuksen huippututkimusalakseen.

Suomalainen vastuuhenkilö: Professori Jaakko Puhakka, Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen johtaja

Rahoituskausi: 1/2007-12/2009


VAN HEININGEN, ADRIAAN

Adriaan van Heiningen

University of Maine, USA

Tohtori Adriaan van Heiningen toimii kemian tekniikan professorina yhdysvaltalaisessa Mainen yliopistossa. Professori van Heiningenin on luonut pitkän ajan kuluessa poikkeuksellisen laaja-alaisen uran. Hän on kansainvälisesti johtavia asiantuntijoita kemian tekniikan, sellu- ja paperitekniikan sekä energiantuotannon alueilla.

Tutkimushanke: Innovative Forest Products Biorefinery 2007-2011. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää toimiva konsepti nykyisten sellutehtaiden pohjalle rakentuville biojalostamolaitoksille, jotka tuottavat pitkälle räätälöidyn sellun ja energian lisäksi nestemäisiä liikennepolttoaineita ja petrokemian tuotteita korvaavien polymeerien lähtöaineita. Uudet tuotteet nostavat selluteollisuuden kannattavuutta ja räätälöity sellu parantaa paperiteollisuuden kilpailukykyä. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä TKK:n ja Mainen yliopiston kesken.

Tutkimusryhmä: Van Heiningenin tutkimus sijoittuu TKK:n kemian tekniikan, konetekniikan ja puunjalostustekniikan osastojen aloille. Lisäksi hän tulee toimimaan Suomessa yhteistyössä muiden tahojen, mm. VTT:n kanssa. TKK muodostaa yhdessä Keskuslaboratorion ja VTT:n kanssa maailman merkittävimmän puunjalostusalan koulutus- ja tutkimuskeskittymän. Tällä keskittymällä on ollut ratkaiseva rooli Suomen metsäteollisuusklusterin menestystarinan rakentamisessa.

Suomalainen vastuuhenkilö: Professori Tapani Vuorinen, osastonjohtaja, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Rahoituskausi: 1/2007-8/2011


VAN LEEMPUT KOEN

Koen Van Leemput

Harvard University, USA

Tutkimusprojekti: Aivokuvien laskennallinen analyysi: teoriasta kliiniseen käytäntöön

Aivoperäisten sairauksien osuus kaikista sairauskustannuksista Eupoopassa on noin 35 prosenttia ja osuuden arvioidaan kasvavan merkittävästi. Koska aivosairauksien hoitomahdollisuudet ovat tulossa yhä laajemmin saataville, on alalla suuri tarve kvantitatiiviselle diagnosoinnille, hoidon sunnnittelulle ja hoidon edistymisen seurannalle, jotka mahdollistavat potilaalle tehokkaimman hoidon mahdollisimman aikaisessa taudin vaiheessa.
Magneettiresonanssikuvantaminen (MRI) on rutiinikäytössä oleva kliininen menetelmä, joka tuottaa tarkkoja kolmeulotteisia kuvia kehon pehmeistä kudoksista, joten se soveltuu erinomaisesti aivosairauksien havaitsemiseen ja arviointiin. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole sellaisia laskennallisia työkaluja, jotka pystyvät analysoimaan kliinisiä aivojen MRI-kuvia automaattisesti, joten kliinikot joutuvat tarkastelemaan kaksiulotteisia projektioita visuaalisesti, tai rajaamaan merkittävät rakenteet kuvista huolellisesti käsityönä.
Neurotieteellisessä tutkimuksessa käytettyjen MRI-kuvien analysointiin laskennallisten menetelmien kehitys on ollut erittäin nopeaa viime vuosina, mutta nämä menetelmät eivät sovellu kliinisessä tutkimuksessa käytettyjen MRI-kuvien analysointiin. Tämän kunnianhimoisen hankkeen tavoite on kehittää edistyneitä laskennallisen mallinnuksen menetelmiä ja työkaluja, jotka laajentavat kvantitatiivisen MRI-analyysin kenttää ihmisaivojen tieteellisestä tutkimuksesta käytännön kliinisiin sovelluksiin.

Suomalainen vastuutaho: Aalto-yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, Professori Erkki Oja

Rahoituskausi: 1/2011-12/2014


VLADISLAV V. VERKHUSHA

Vladislav V. Verkhusha

Albert Einstein College of Medicine, Yeshiva University, USA

Professori Vladislav V. Verkhusha (s. 1964) on johtava fluoresoivien proteiinien kehittäjä. Vihreän fluoresoivan proteiinin keksimisestä myönnettiin kemian Nobel-palkinto vuonna 2008. Tämän jälkeen tutkimusalue on kehittynyt erittäin nopeasti. Professori Verkhusha kehittää punasävyisiä fluoresoivia proteiineja sekä proteiineja, joiden fluoresoiminen voidaan käynnistää tai sammuttaa hallitusti. Niitä voidaan käyttää monissa sovelluksissa, kuten monikanavakuvantamisessa vihreiden merkkiaineiden kanssa, superresoluutiotason kuvantamisessa, syväkudoskuvantamisessa, proteiinien toiminnallisten vuorovaikutusten tutkimisessa ja proteiinipohjaisissa tehoseulonnoissa.

Tutkimushanke: Hankkeessa kehitetään biofotoniikan teknologioita. Uudet teknologiat mahdollistavat toiminnallisen tiedon saamisen elävän kudoksen sisältä kuten soluista. Tutkimuksessa kehitetään kolmea uutta fluoresoiviin proteiineihin perustuvaa menetelmää, jotka täydentävät olemassa olevia vihreitä ja punaisia merkkiaineita. Tutkimustulokset hyödyttävät laajasti biotieteen tutkimusyhteisöä, sillä menetelmiä voidaan hyödyntää muun muassa solu- ja elinfysiologian tutkimuksessa. Hanke tukee kuvantamisinfrastruktuurin kehittymistä ja kuvantamista hyödyntäviä tutkimusprojekteja Helsingin yliopistossa sekä kansallisesti Biokeskus Suomen kuvantamisinfrastruktuurin kautta.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho
: Akatemiaprofessori Elina Ikonen, Helsingin yliopisto, p. 09 191 25 277, elina.ikonen(at)helsinki.fi


VOS, WILLEM M.

Willem M. de Vos

Wageningen yliopisto, Hollanti

Professori Willem M. de Vos on Wageningen yliopiston bakteerigenetiikan professori ja mikrobiologian oppituolin haltija. Hän on pystyttänyt kaksi tutkimusryhmää, joista toinen keskittyy ääritermofiilisten bakteerien ja arkkien bioteknologiaan ja toinen suoliston mikrobiekologiaan.  Hän on myös toiminut Biomolekyylitieteiden laitoksen johtajana ja vuodesta 2000 lähtien hollantilaisen julkisen ja elintarvikealan yksityisen sektorin muodostaman ”Wageningen Centre for Food Sciences”(WCFS,) huippuyksikön ohjelmajohtajana ”Microbial Functionality and Safety” -konsortiossa. Hän on vastaanottanut useita kansainvälisiä tiedepalkintoja.

Tutkimushanke: Microbial Interactions for Intestinal Health 2007-2011. Hankkeen päätavoite on kehittää biomarkkereita terveen suoliston määrittelemiseksi, ja käyttää saatavaa tutkimustietoa suoliston tiettyjen häiriötilojen tutkimisessa, interventiokokeissa ja elintarvike- ja lääkealan uusissa innovaatioissa. Hankkeessa luodaan pitkälle kehitetty, nykyaikaisiin tehokkaisiin molekyylitekniikoihin perustuva, mikrobien monimuotoisuutta ja aktiivisuutta luonnehtiva menetelmäkehys (”advanced competence platform”), jonka avulla suoliston terveydentilaa voidaan tutkia ja määrittää.

Tutkimusryhmä: Hankkeeseen osallistuu kolmen yliopiston, Helsingin, Turun ja Alankomaiden Wageningen yliopiston, asiantuntijaverkoston muodostama kansainvälinen konsortio sekä kuuden suomalaisen yrityksen konsortio, joka koostuu suurista ja keskisuurista elintarvike- ja lääkealan yrityksistä. Kyseisten menetelmien hyödyntäminen ja teknologiansiirto sekä teollisen materiaalin hyödyntäminen antavat ainutlaatuisen kilpailuedun projektiin osallistuville yrityksille. Varsinaisesti professori de Vos tulee toimimaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunnassa professori Airi Palvan tutkimusryhmässä, jonka keskeisiä tutkimusaiheita ovat suolistonmikrobien molekyylibiologia, isäntä-mikrobi -vuorovaikutukset, probioottien ja limakalvorokotevektoreiden kehittäminen suolistoinfektioiden ehkäisyyn sekä uusien korkeatehoisten molekyylibiologisten menetelmien kehittäminen mikrobidiagnostiikkaan.

Suomalainen vastuuhenkilö: Professori Airi Palva, Helsingin yliopisto

Rahoituskausi: 1/2007-12/2011


WANG, XIAOHONG

Xiaohong Wang

Tsinghua University, Kiina

Prof. Wang tulee Tsinghuan yliopiston pikavalmistuslaboratoriosta, joka tarjoaa huippututkimukseen perustuvaa tietoa valmistusteknologioiden ja kudosmateriaalien kehittämisestä.

Tutkimusprojekti: Keinokudospikavalmistus - 3D-solutukirunkojen kehitys

Ainetta lisäävillä menetelmillä (AM) voidaan tuottaa kolmiuloitteisia, biomimeettisiä rakenteita, joiden hienorakennetta, koostumusta ja mekaanisia ominaisuuksia voidaan säädellä. Vasta AM-menetelmän avulla on voitu tehostaa kudosteknologian ja keinoelinvalmistuksen kehitystä kontrolloimalla rakenteen huokoskokoa, muotoa, orientaatiota ja huokosten välisiä yhdyskanavia tarkasti. 

Hankkeen tavoitteina on kehittää AM-menetelmillä valmistetuissa solutukirungoissa (skaffoldit) tapahtuvalle 3-D soluviljelylle optimaaliset olosuhteet, ja valmistaa sellaisia skaffoldeja, joilla voitaisiin korvata puuttuvaa luuta, rustoa tai muuta kudosta. Tässä monitieteisessä, uuden keinokudospikavalmistuksen tutkimuksessa yhdistyy eri alojen osaamista, kuten mikrobiologia, biokemia, sovellusalueita edustavat lääketieteen erikoisalat, materiaal- ja AM-tutkimus, kompleksi laskenta ja 3D-kudosmallinnus. Tulokset hyödyttävät suomalaista tiedeyhteisöä ja teollisuutta tuomalla uutta tieteellistä tietoa keinokudospikavalmistuksesta ja sen optimaalisista olosuhteista kudosteknologiaan sekä suoraan sovellettavaa tietoa AM-menetelmien, 3D-mallinnuksen ja keinokudosmateriaalien valmistukseen.

Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä johtavien tutkimuslaitosten ja Tsinghuan yliopiston kanssa, varmistaen tutkimustulosten levittäminen tehokkaasti ja luoden perusta opiskelijoita ja tutkijoita houkuttelevalle tutkimusalueelle.Synergiaetua saadaan muiden Aalto-yliopiston teknillisen korkeakouluntutkimusryhmien kanssa verkottumisesta. BECSin ja POTEn lääketieteellisen kuvantamisen sekä biopolymeeritutkimuksen osaaminen täydentää Prof. Wangin tekemää tutkimusta.

Suomalainen vastuutaho: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus, johtaja Marja Toivonen

Rahoituskausi: 4/2010-3/2013


WORSNOP, DOUGLAS

Douglas Worsnop

Aerodyne Research Inc. (USA)

Tohtori Douglas Worsnopia (s. 1952) pidetään kansainvälisesti yhtenä johtavista ilmakehän aerosolitutkijoista. Hän on maailman huippua analyyttisten menetelmien hyödyntäjänä ja hänellä on erityisesti kokemusta monimutkaisista kenttäkokeista. Worsnop on parhaillaan FiDiPro-professori. Hänen nykyinen kautensa päättyy vuoden 2010 lopussa.

Tutkimushanke: Hankkeessa tutkitaan ilmakehän aerosolien vaikutusta ilmaston muutokseen ja ihmisten terveyteen. Erityisesti keskitytään luonnosta peräisin olevien hiukkasten merkitykseen. Hankkeessa tutkitaan ilmakehän uusien hiukkasten kasvua orgaanisten höyryjen kondensaation vaikutuksesta.  Modernin moottoritekniikan kehityksen ansiosta hiukkaspäästöt moottoreista ovat pudonneet merkittävästi, mutta samaan aikaan nanohiukkasten päästöt ovat kasvaneet. Näillä hiukkasilla on merkittäviä ja usein tuntemattomia terveysvaikutuksia erityisesti kaupunki-ilmassa. Tutkimuksessa yhdistetään kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien mittauksen tiedot ja taidot, jolloin voidaan tutkia perustavanlaatuisia molekyylien, klusterien ja nanohiukkasten vuorovaikutuksia, nanoskaalasta mikroskaalaan.

Suomalainen vastuuhenkilö ja -taho: Professori Markku Kulmala, Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikka, kemia, biologia ja meteorologia -huippuyksikkö, Helsingin yliopisto,  p. (09) 191 50756, markku.kulmala(at)helsinki.fi

Rahoituskausi: 2010-2015


YAZDANDOOST, KAMYA YEKEH

Yazdandoost, Kamya Yekeh

NICT, National Institute of Information and Communications Technology, Japani

Dr.Yazdandoost  on erityisasiantuntija  lääketiedettä ja informaatioteknologiaa yhdistävässä  tieteidenvälisessä osaamisessa.

Tutkimushanke: Langattomat kehoverkot terveydenhuollossa ja lääketieteessä

Projektin aiheena on suunnitella ja kehittää terveydenhuollon ja lääketieteen langattomiin kehoverkkoihin uusia ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää sekä terveydenhuollon palveluissa että kotipalveluissa. Tulevaisuudessa langattomia kehoverkkoja voidaan käyttää monimuotoisesti terveydenhuollossa ja lääketieteessä. Ihmiskehon osat vaikuttavat eri asteisesti ja eri tyyppisesti tiedonsiirtoon. Ennen tiedonsiirtoa kehon sisällä tai kehon sisältä ulos, täytyy ymmärtää kehon vaikutus radiotaajuussignaaliin. Esimerkiksi soluilla ja elimillä on omat ainutlaatuiset ominaisuudet, joiden ymmärtäminen on tärkeää. Langattomat kehoverkot pitää käsitellä erikoistapauksena langattomasta tiedonsiirrosta ottaen huomioon erikoislaatuinen langattoman kehoverkon kanavamalli. Tutkimus keskittyy useisiin osa-alueisiin, esimerkiksi kehonsisäisiin laitteisiin, ulkopuolisiin sensoreihin ja kehoverkon kanavamalliin. Keskeinen komponentti sovelluksessa on antenni, jonka suunnittelussa huomioidaan mm. tehonkulutus, koko, taajuus, yhteensopivuus biolaitteiden kanssa sekä kehon aiheuttamat ainutlaatuiset haasteet RF-tiedonsiirrolle.

Suomalainen vastuutaho: Oulun yliopisto, Centre for Wireless Communications, johtaja Ari Pouttu

Rahoituskausi: 1/2010-12/2014


ZHANG, WEI

Wei Zhang

The University of Texas M. D. Anderson Cancer Center, TX, USA

Professori Wei Zhang toimii patologian ja syöpäbiologian professorina Yhdysvaltojen arvostetuimmassa syöpäkeskuksessa The University of Texas M. D. Anderson Cancer Centerissä, jossa hän johtaa syöpägenomiikan laboratoriota.

Tutkimushanke: Syövän systeemibiologia: syövän perimän analyysi, menetelmät ja mallintaminen.

Hankkeen tavoitteena on systeemibiologian periaatteiden soveltaminen moderniin syöpätutkimukseen. Tutkimuksessa kehitetään uusia tilastollisia menetelmiä kudosnäytteistä mitatun geneettisen informaation yhdistämiseksi. Projekti keskittyy uusien laskennallisten menetelmien kehittämiseen, mutta tavoitteena on myös näiden menetelmien soveltaminen erityisesti Suomessa yleisten syöpien tutkimuksessa. Projektissa hyödynnetään Tampereen tutkimuskudospankki FinTiB:n laajoja resursseja näiden sairauksien mekanismien ymmärtämiseksi, jolloin syntyy myös uusia toimintatapoja biopankkien käytössä. Tutkimuksen tuloksena saadaan monitasoista tietoa syövän synnystä, kehityksestä ja toiminnasta.

Laskennallisten menetelmien avulla voimme myös ennustaa lupaavia kohteita uusille syöpähoidolle. Hanke edistää uudenlaisten lähestymistapojen käyttämistä syöpätutkimuksessa ja täten omalta osaltaan luo mahdollisuuksia henkilökohtaisen lääketieteen kehittymiselle.

Suomalainen vastuutaho: Tampereen teknillinen yliopisto, Signaalinkäsittelyn laitos, professori Olli Yli-Harja

Rahoituskausi: 1/2010-12/2014




 

Tilaa FiDiPro-tietopaketti sähköpostiisi

Tietopaketissa kerrotaan tiiviisti FiDiPro-ohjelman tavoitteista, hakuohjeista ja rahoituksesta.

Kiitos! Tietopaketti lähtee sinulle pikimiten.